Työuupumusta ei aina onnistuta helpottamaan uupuneille tarjotuilla hoitokeinoilla. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimushankkeessa, jota rahoitti Työsuojelurahasto.

Työuupumuksen hoitamiseksi ei ole olemassa yhtenäistä toimintatapaa. Laadullisten tutkimusten perusteella yksilöön kohdistuvaa tukea kannattaisi täydentää työpaikan toimilla, joissa lähiesimiehen rooli on keskeinen. Työuupumuksen hoitamiseksi on kehitelty erilaisia interventioita, jotka vaihtelevat sekä sisällöltään että toteutustavaltaan. Interventiot ovat toimenpiteitä, ”väliintuloja”, joihin esimerkiksi työterveyshuollossa ryhdytään työuupumuksen helpottamiseksi. Useimmat interventiot keskittyvät vahvistamaan työntekijän voimavaroja. Yksilö voidaan ohjata esimerkiksi terapiaan, osallistumaan psyko- tai sosiodraamaan, psyko-didaktiseen työpajaan tai vertaistukiryhmään, tai hänelle voidaan suositella meditaatiota, fyysistä kuntoilua tai valoterapiaa.

Työterveyslaitoksen toteuttamassa Vaikuttava työuupumusinterventio -hankkeessa koottiin kaikki työuupumuksen lievittämiseksi toteutetut, kansainvälisesti arvioidut interventiot ja koottiin niiden vaikutukset työuupumusoireiden vähenemiseen ja työssä jatkamiseen. Lukuisista toteutetuista tutkimuksista katsaukseen valikoitui ennalta asetettujen kriteerien perusteella 18 interventiota, joista 14 oli suunnattu yksilön voimavarojen vahvistamiseen ja neljässä oli yhdistetty yksilöön ja työhön kohdistuvia toimenpiteitä.

Laadukasta arviointitutkimusta työuupumuksen hoidosta liian vähän

Kun satunnaistetussa ja kontrolloidussa asetelmassa tutkittujen interventioiden tulokset koottiin yhteen, kävi ilmi, että yksilöön kohdistuneet interventiot eivät johtaneet oireiden lievittymiseen. Tutkimuksia, joissa oli yhdistetty yksilöön ja työhön kohdistuvia menetelmiä tai tutkittu interventioiden vaikuttavuutta työssä jatkamiseen työuupumuksen jälkeen oli niukasti ja niiden tulokset olivat ristiriitaisia. 

– Työuupumuksen hoitamiseksi pitäisi kehittää enemmän teoriaan perustuvia, laadukkaita interventioita. Niiden arviointi auttaisi kehittämään näyttöön perustuvat hoitosuositukset, joiden avulla työuupumuksen haitallisia vaikutuksia työkykyyn voitaisiin vähentää, hankkeeseen osallistunut johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta sanoo.

Työterveysyhteistyön avulla edistetään työssä jatkamista

Työuupumuksesta toipumista selvittäneiden laadullisten tutkimusten tulosten perusteella yksilöön kohdistuvaa tukea työuupumuksen hoitamiseksi voidaan täydentää työpaikan toimilla. Lähiesimies on keskeinen toimija työpaikalla työntekijän työhyvinvoinnin varmistamiseksi. Työpaikan toimintamalleja sekä varhaiseen että työhön paluun tukeen voidaan soveltaa myös työuupumuksen yhteydessä.

Vaikea tilanne on otettava puheeksi ja etsittävä ratkaisuja yhteistoiminnassa. Työterveyshuolto tukee esimiehiä ja tarjoaa hoitoa työntekijöille. Esimies ja työntekijä saavat tukea myös työsuojeluhenkilöstöltä, henkilöstöpalveluista ja henkilöstön edustajilta.

Työuupumus on työkykyriski

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriö, jolla on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille, työturvallisuudelle ja työterveydelle. Sen on myös todettu ennustavan sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Toisin kun yleensä oletetaan, työuupumus ei itsessään ole sairaus eikä oikeuta sairauspoissaolon korvauksiin. Vakava työuupumus, jossa työntekijä kokee oireita vähintään viikoittain, liittyy lähes poikkeuksetta fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen. Mahdollinen sairausloma kirjoitetaan niiden oireiden perusteella, jotka heikentävät työkykyä. 

Terveys 2011 –tutkimuksessa vakavaa työuupumusta, jossa oireita esiintyy viikoittain, todettiin 3 prosentilla naisista ja 2 prosentilla miehistä. Lievää työuupumusta, jossa oireita esiintyy kuukausittain, koki 24 prosenttia naisista ja 23 prosenttia miehistä. 

Työuupumus ilmenee laaja-alaisena väsymyksenä, joka ei enää hellitä levolla, sekä asennemuutoksina itseä ja työtä kohtaan. Työntekijä saattaa esimerkiksi ryhtyä epäilemään työnsä mielekkyyttä ja omaa pystyvyyttään. Lisäksi perinteiset stressioireet ovat tavallisia. Työuupumuksen olemassa olon voi todentaa esimerkiksi työterveyshuollon ammattihenkilöt. Työuupumustilaa arvioitaessa haastatellaan työntekijää, kartoitetaan oireita ja työoloja sekä arvioidaan työntekijän terveyttä ja kokonaistilannetta, sillä väsymys on yleinen oire, joka voi kertoa monenlaisista ongelmista. 

Lähde: Työterveyslaitos

Kommentit

2

Uupunut

Työntekijän tukiverkoksi esitetään työnantajaa, esimiestä, töiden järjestelyjä, työkavereiden tukea, mutta missä ratkaisu, kun uupumisen syy on asiakkaissa ja heidän kohtuuttomissa odotuksissa ja vaatimuksissa? Omalla alallani olen nähnyt juuri asiakkaiden polttaneen loppuun hyvillä henkisillä resursseilla varustettuja alan huippuammattilaisia eikä siinä ole auttanut työpaikan laaja tukikaan.
2

Toipilas

Osuitpa asian ytimeen! Asikaspalvelu on äärimmäisen kuluttavaa sellaisellekin joka pitää siitä. Tämän päivän ihmiset eivät halua noudattaa ohjeita ja odottavat saavansa upeaa palvelua vaikka etuilevat, ohittavat, jättävät ohjeet lukematta,käyttäytyvät röyhkeästi ja kovaäänisesti ja toisinaan jopa törkeästi . Ja jos palvelu tämmöisen käytöksen jälkeen ei miellytä lähtee välittömästi palautetta netin välityksellä ryönantajalle ja sieltä tulee taas sanktioita , toisinaan jopa selvittämättä mitä oikein on tapahtunut. Vieläkin elää vahvahsti ajatus että asiakas on aina oikeassa.
2

Esimiesten Työnohjaaja

Onko tutkimuksessa huomioitu myös työnohjauksen vaikuttavuus? Korkeatasoinen ja pitkäaikainen, säännöllinen työnohjaus yhdessä työterveyshuollon tukitoimien kanssa tukee myös uupumisuhan alla painiskelevien johtajien hyvinvointia ja ymmärryttää. Mikroyritysten toimitusjohtajista koottujen pienryhmien ryhmätyönohaus voisi olla loistavan yhteisöllistävää ja se voisi tarjota kaivattua hyväävertaistukea yksin puurtaville vastuunkantajille.
2

Been there, done that...

Olisiko tärkeintä selvittää uupumuksen todelliset syyt, ja sen perusteella sitten mikä se on, puuttua siihen. Itsellä yrittäjänä oli mahdollisuus ensin vähentää työtaakkaa, keventää päiviä, tehdä lopulta vain 3 päiväistä työviikkoa, jopa valikoida asiakkaat, käydä työnohjauksessa ja itseasiassa myös terapiassakin. Mutta loppujen lopuksi ainoa joka auttoi, oli lepo. Lepo. Lepo ja lepo. Todellakin riittävän pitkä irtautuminen. Eli totaalinen irtautuminen ko. työstä ja lopulta yrityksen lopettaminen ja alan vaihtaminen. Artikkelissa ajatuksena ollut yhdenmukainen "hoitokeino" työuupumukseen ei tule löytymään, koska syyt siihen uupumiseen ovat jokaisella erilaiset. Tulee vaan taas yksi tasapäistämis automaatti, jolla kaikille samaa ja vain todella harva hyötyy siitä. Minne on kadonnut yksilöllisyys tästä nykyisestä työelämästä?
3

Syöksykierteessä

Nimenomaan töistä irtautuminen on välttämätöntä. Sen lisäksi työtehtävien uudelleen järjestely ja tuo lähiesimiehen tuki, joka mahdollistaa sen. Pulmana on tietysti raha- pienemmällä työmäärällä palkkakin pienenee ja taloudelliset ongelmat ei tietenkään paranna tilannetta.
2

Uupunut vailla tukea

Artikkeli osuu naulankantaan. Sairastuin pikkuhiljaa vakavaan uupumusasteiseen väsykseen työssäni jossa velvoitteet oli tehdä 3 ihmisen työt yksin vailla tukea. Esimies sanoi vain, että piristy, hänelläkin on paljon töitä. Uupumus johti itseä vahingoittaviin ajatuksiin asti. Uupumuksesta selvisin vain 2 vuoden levolla kotona, kun ravistelin itseni irti vanhasta työstä. Terapia olisi ollut tarpeen mutta yksin sitä ei osannut hakea ennen kuin nyt, kun alkaa asiat nähdä kirkkaasti. Nyt palaamassa uuteen työhön jännittynein mielin.
2

Huoltomies....kiinteistöala

Joka kolmas tai neljäs viikko päivystystä 24/7 päivystystä, vaatimus työsopparissa. Ansioihin se auttoi, mutta kyseisillä viikoilla et yksinkertaisesti saanut rauhaa. Päivystyspuhelin soi jatkuvasti yötä päivää, epäpätevien hälyvahtien vuoksi. Ja kyseisten viikkojen aikana piti hoitaa omat työt, mahdollisesti ilman minkäänlaista lepotaukoa. Ansioita se toi, mutta terveys on mennyt. Ja nyt ollaan niin kusessa kuin ihminen olla voi. Kiitti vaan työnantajat. ISS oikein esimerkkinä.
2

Jep

Diiba daapa johtajat kyykkyyn rikkaat juoksuttaa hölmöjä. Jään ainakin minä kotiin istumaan pienestäkin asiasta kohta riittää puhelimen sointi ääni.
2

Anonyymi

Hyvä artikkeli ja kiitos siitä ! Kuinka tavallista on, että kun tekee itselleen alunperin mielekästä ja mahtavaa työtä vuosi ja vuosikymmen toisensa perään, ensin kauhealla innolla ja draivilla, sitten pikkuhiljaa kasvavan vuoren alle hautatuen ja kyyniseksi muuttuen, lopulta yksin ja "unohdettuna". Juuri sellaisena kyseisen työyhteisön ns. kuormajuhtana ja hyvänä tyyppinä !, joka tekee ja jaksaa kuin elukka. Kun sen elukan selkäranka katkeaa, se katkeaa yleensä sitten kerralla ja kokonaan palasiksi. Ja sitten ihmetellään, että kuinka se noin ja niin edelleen.... Joo jälkeenpäin voi jossitella kuinka olisi pitänyt lähiesimiehen ja esimiehen ja sen esimiehen esimiehen sitä ja tätä, tai jonkun valkotakkisen, joka ehkä joka toinen vuosi kysyy varttitunnin vastaanotollaan lähinnäkin, että syötkö vihanneksia joka päivä... Että miksei kukaan tehnyt mitään ajoissa ? No miksi olisi tehnyt, kun hommat sujuu eikä ongelmia ole. Jos minkä instanssin tai minkään pitäisi olla herkkä ja tilanteen tasalla työyhteisöissä, on sen työyhteisön itsensä. Työkaveri työkaverinsa tuntee, tietää samassa hommassa toisen työmäärän ja taakan varmasti, tietää sen hyväksikäytön ja -käytettävyyden rajat myös. Hyvässä porukassa on yhteisvastuullinen ja tietyllä tapaa yhteisöllinen henki, joka kantaa kauas kaikkien kannalta, ja myös tuottaa eniten tulosta :)

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.