Kevan tutkimus osoittaa, että kunnissa asetetaan harvoin selkeitä tavoitteita työkyvyttömyyden vähentämiseksi.

Kunnissa työkykyyn liittyviä asioita, kuten sairauspoissaoloja, työtapaturmia tai työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan, mutta toimintasuunnitelmat ja erilaiset seurannan mittarit puuttuvat. Poliittiset päättäjät tarvitsevatkin päätöksentekonsa tueksi tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista erityisesti nyt, kun kunta-alalla tapahtuu suuria muutoksia.

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen ei toteudu tasapuolisesti kaikissa kuntaorganisaatioissa, vaan se on strategisempaa suurissa kuntaorganisaatioissa. Kaikkien tulisikin johtoa myöten sitoutua työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen jo siksi, että kunta-alan on arvioitu maksavan kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia kuluja vuoden aikana.

Edistysaskelia on otettu

Kunta-alalla on otettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia edistysaskelia viime vuosina. Esimerkiksi yhteydenpito työterveyshuollon ja työpaikan välillä on aktiivista tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on heikentynyt.

Työterveyshuollon työkykyä tukevan toiminnan painopiste on usein perinteisissä tukitoimissa, kuten työntekijöiden ohjaamisessa kuntoutuksen piiriin. Erityisesti pienissä kunnissa työterveyshuolto koordinoi kuitenkin hyvin vaihtelevasti osatyökykyisten työntekijöiden hoitoa ja kuntoutusta.

Nyt julkistettu Kevan tutkimus on jatkoa Kevan työterveysyhteistyötä vuosina 2008–2012 tarkasteleville tutkimuksille. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kuntaorganisaatiot tukevat henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin sekä kuntaorganisaatioiden että työterveyshuollon edustajia.

Lähde: Keva 

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Se hoitaa noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.