Työurat pidemmiksi

Suomalaisen työuran pituus on keskimäärin 35 vuotta. Nyt työvuosia halutaan lisätä, mutta miten ihmiset saadaan jaksamaan työelämässä ja mistä työtä ylipäätään löytyy kaikille?

Alusta, keskeltä ja lopusta. Niin tulisi suomalaisia työuria pidentää. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnaksen mukaan mantra on tuttu jo useilta hallituskausilta ja nyt se kulminoituu nykyisen hallituksen puheissa ja muun muassa 2017 voimaan astuvassa eläkeuudistuksessa. Sen myötä eläkeikä korotetaan porrastetusti 65 ikävuoteen.

Työurien pidennys pohjautuu ajatukseen, että elinaikaodotteen kasvaessa ihmisten tulisi palvella työelämässä pidempään. Lisäksi hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttää laajaa veropohjaa ja korkeaa työllisyysastetta, jotta mahdollisimman moni työikäinen osallistuisi kustannusten maksuun.

Miltä nykyinen työllisyystilanne ja suunnitellut toimenpiteet sitten näyttävät tavoitteen kannalta?

Ilmakunnaksen mukaan positiivista on, että yli 50-vuotiaiden työllisyysaste on viime vuosina parantunut. Siten onkin ristiriitaista, että yli viisikymppiset jaksavat työelämässä aiempaa paremmin, mutta jäätyään työttömiksi heidän on vaikea työllistyä uudelleen. Jos eläkeikää edeltää pitkä työttömyysjakso, eivät olot välttämättä parane myöskään eläkkeelle siirryttäessä.

Pitkäaikaistyöttömien määrää Ilmakunnas pitää jo nyt huolestuttavana. Työelämän muuttuessa monet tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea uuden suunnan löytämiseen.

Työttömyyden kasvu uhkaa myös muita ikäryhmiä, erityisesti työelämästä paikkaansa etsiviä nuoria.

”Nuoret kaipaisivat nyt erityishuomiota”

– Juuri nyt tuhannet opiskelijat marssivat tuolla vastustaakseen opintotuen leikkauksia, Ilmakunnas sanoo ja viittaa ikkunastaan Senaatintorin suuntaan.

Hän huomauttaa, että nuoria patistettiin valmistumaan nopeammin jo ennen talouskriisiä.

Samalla koulutuksen aloituspaikkamäärissä tehdyt virhearviot johtivat siihen, että monet valmistuivat aloille, joissa työtä ei ollutkaan tarpeeksi. Nyt nuorten työllistymistä vaikeuttavat lisäksi leikkaukset työllistämismäärärahoista ja starttirahasta, jonka tarkoitus on rohkaista yrittämään.

– Näin vaikeassa työllisyystilanteessa erityishuomio tulisi kohdistaa ihmisiin, jotka ovat vasta saapumassa työmarkkinoille. Jos nuori lannistuu jo tässä vaiheessa, tulee syrjäytyminen yhteiskunnalle kalliiksi. Tässä mielessä hallituksen tulisi olla päätöksissään huomattavasti strategisempi.

Eri ikäryhmistä vahvimmin työelämässä ovat kiinni 30–45 -vuotiaat, joilla työaikaa on uuden eläkeiän myötä vielä runsaasti jäljellä. Esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna perheellisten suomalaisnaisten työllisyysaste on kuitenkin huomattavasti matalampi. Tähän syynä on lasten kotihoitotuki, joka avulla nainen voi olla vuosia poissa työelämästä, mikä ei edistä työn saantia myöhemminkään.

– Nyt työskentelemme joko sata lasissa tai ei ollenkaan. Naisten työuria ajatellen parempi vaihtoehto olisi työajan lyhentäminen, jonka ansiosta lapset ja työ olisi helpompi yhdistää. Työelämän joustojen tarjoaminen on työn ja perheen yhteensovittamisessa merkittävä tekijä.

Asenneilmapiiri uusiksi

Työssä jaksaminen ja työelämän laatu ovat muutenkin asioita, joita Ilmakunnas on toivonut kuulevansa hallitusohjelmasta. Hänen mielestään nykyinen hallitus keskittyy turhan voimakkaasti määrällisiin muutoksiin ohittaen keskustelun työelämän laadusta.

Yritysten kustannusten karsimista Ilmakunnas pitää liian yksinkertaisena ratkaisuna, sillä esimerkiksi työajan pidentäminen ja palkanlaskut poistavat yrityksiltä kannustimia, joilla uudistua ja yltää parempaan tulokseen. Paikallista sopimista tarvitaan, sillä monissa yrityksissä tuottavuus on kasvanut pidemmän päivän sijaan työtä järjestelemällä ja prosesseja terävöittämällä.

– Uudet työt ja palvelutehtävät edellyttävät innovaatioita yhä useammilta. Uskon, että niitä syntyy paremmin kannustamalla kun käskyttämällä. Jotta ihmiset viihtyisivät ja jaksaisivat työssään, tulisi suomalaista työelämää kehittää laadukkaammaksi ja puhua enemmän hyvän ilmapiirin ja johtajuuden merkityksestä.

Se, kuinka paljon työurat tulevaisuudessa lopulta pitenevät, riippuu yhtäältä hallituksen toimista, mutta myös ulkoisista tekijöistä. Etenkin työllisyyden kannalta olisi olennaista, että talous saadaan vetämään eikä Euroopan niskaan enää kaadu uusia kriisejä.

Anna Väre