Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimuksen mukaan yksilöitä rangaistaan työturvallisuuden laiminlyönneistä useammin kuin organisaatioita.

Yrityksiä ja muita oikeushenkilöitä rangaistaan työturvallisuusrikoksista yhteisösakolla, jota on sovellettu vuodesta 2003 lähtien. Vaikka yhteisösakon käyttö on jatkuvasti yleistynyt, ovat ne edelleen lieviä verrattuna työturvallisuusrikosten vakavuuteen. Ajanjaksolla 2010–2014 keskimääräinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksissa oli 10 700 euroa.

Vuosina 2010–2014 tuomittiin yhteisösakko kaiken kaikkiaan 154 työturvallisuusrikostapauksessa ja tuomittuja yhteisöjä oli yhteensä 161. Samana ajanjaksona työturvallisuusrikoksista tuomittiin käräjä- ja hovioikeuksissa 805 henkilöä, joista 773 sakkotuomioon. Keskimäärin ajanjaksolla 2010–2014 yhteisösakkoja tuomittiin vain noin joka neljännessä työturvallisuusrikostapauksessa.

Yhteisösakkotuomiot lieviä

Vuosina 2010–2014 tuomittu keskimääräinen yhteisösakko oli 10 700 euroa. Pienin tuomittu sakko oli 500 euroa, vaikka lain määräämä minimi on 850 euroa. Suurin yksittäinen sakko taas oli 180 000 euroa, rangaistusmaksimin ollessa 850 000 euroa. Tyypillisin tuomittu sakko oli 5000 euroa. Pääosa tuomituista yhteisöistä oli yksityisiä yrityksiä (94 %, 152 kpl), muita yhteisöjä kuten kaupunkeja, kuntayhtymiä tai valtionyhtiöitä oli vain 6 prosenttia.

Ylin johto tuomitaan harvoin

Yrityksen ylintä johtoa tuomitaan vain alle kolmasosassa tapauksista. Tutkimuksen kohteena olleissa yhteisösakkotapauksissa tuomittiin yhteisöjen lisäksi 288 henkilöä. Lähes kaikki saivat sakkorangaistukseen, vain yhdelle tuomittiin ehdollinen vankeusrangaistus. Tuomituista henkilöistä 26 prosenttia oli ylintä johtoa, 38 prosenttia keskijohtoa ja 33 prosenttia työnjohtoa. Keskimääräinen sakko/henkilö oli 1170 euroa. Ylimmän johdon sakkojen keskiarvo oli 29 päiväsakkoa ja 1 725 euroa, keskijohdon 26 päiväsakkoa ja 1 123 euroa, sekä työnjohdon 24 päiväsakkoa ja 757 euroa. Tapauksissa tuomittiin yhteisön lisäksi sakkorangaistukseen yleisimmin 2 henkilöä.

Laiminlyönnit pitkäkestoisia

Tuomituissa yhteisöissä rikottiin useimmin työturvallisuuslain pykälää 8 (työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite), sekä pykäliä 10 ja 14 (työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, sekä työntekijälle annettava opetus ja ohjaus). Laiminlyönteihin liittyikin usein koneiden tai laitteiden puutteellisuuksia, ja puutteita työtapojen valvonnassa tai työhön perehdyttämisessä.

Lisäksi ainakin joka viidennessä tuomitussa yrityksessä oli jo ennen nyt tuomittua rikosta sattunut työtapaturma tai läheltä piti -tilanne. Tuomittujen tapausten taustalla olikin usein pitkäkestoinen, jopa vuosia kestänyt työturvallisuuden laiminlyönti. Niissä tapauksissa, joissa rikoksen kesto oli ilmoitettu (N=90), keskimääräinen rikoksen kesto oli 1 vuosi ja 10 kk.

Uhreille vakavia vammoja

Tutkituissa tapauksissa vammautui yhteensä 131 henkilöä ja 12 henkilöä kuoli. Suurin osa uhreista oli miehiä (85 %). Yleisimmät vammat olivat murtuma tai murskautuminen (36 %), tai amputoituminen (21 %). Yleisimmin vammat syntyivät kontaktista laitteen kanssa (32 %) tai putoamisesta (25 %). Kuolemantapauksissa yleisin syy oli työnantajan laiminlyönneistä johtuva putoaminen (58 %). 73 prosenttia uhreista oli tuomitun yrityksen omia työntekijöitä, 19 prosenttia oli alihankkijan työntekijöitä.

Tuomituissa vähän taloudeltaan heikkoja yrityksiä

Yli puolet (54 %) tuomituista yrityksistä kuului liikevaihtoluokkaan yli 10 miljoonaa euroa ja vain 14 prosentissa yrityksistä liikevaihto oli alle miljoonan euron. Myös yrityksille, joiden tuomiota edeltävä tilikausi näytti tappiota, tuomittiin yhteisösakkoja. Tällaisia yrityksiä oli 47 (32 %). Kuitenkin vain 20 tuomitussa yrityksessä ei ollut jakokelpoisia varoja, ja vain 2 yritystä on myöhemmin tehnyt konkurssin. Keskimäärin tuomittujen yritysten vakavaraisuusprosentti oli 31.

Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimusprojekti ”Yhteisövastuu ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä” tutkii yhteisöjen rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuusrikostapauksissa. Tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomittuja yhteisösakkotapauksia (154 kpl). Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto. Tutkimus jatkuu vuoden 2016 loppuun.

Lähde: Työterveyslaitos