Työttömän toimintakyvyn arviointi edellyttää uutta lähestymistapaa. Työttömien työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa pitämällä huolta työttömien työ- ja toimintakyvystä.

Terveydenhuollon tehtäviin sisältyy työttömän toimintakykyarvio, jossa tarvitaan moniammatillista osaamista. Varhainen kuntoutustoimien ja hoidon tarpeen tunnistaminen sekä tukitoimien käynnistyminen on ensiarvoisen tärkeää työelämässä pysymisessä. Hyvä työ- ja toimintakyky lisää työllistymisen mahdollisuuksia.

Työttömyys itsessään vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin; toisaalta terveysongelmat ja vajaakuntoisuus heikentävät työllistymistä. Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille ovat keski-ikäiset miehet, koulunsa lopettaneet nuoret ja takaisin työelämään pyrkivät naiset.

Toimintakykyarvio on päätöksenteon perusta

Arviointi etenee portaittain. Lähtötilanne vaikuttaa prosessin etenemiseen. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten tilanne on hankalampi kuin muiden, jolloin sosiaalisen toimintakyvyn kartoitus korostuu. Tunnistettavia asioita ovat mm. sosiaalinen passiivisuus, vetäytyminen ja etenkin nuorilla vaikeus huolehtia omista asioista. Tärkein tutkimusväline on huolellinen haastattelu. Perinteisesti työ- ja toimintakykyä arvioitaessa on keskitytty sairauden aiheuttamiin rajoitteisiin. Kuntoutumisen kannalta tärkeämpää on tieto jäljellä olevasta toimintakyvystä eli henkilön vahvuuksista ja selviytymiskeinoista.

Toimintakyvyn arvio toteutuu parhaiten moniammatillisesti ja edellyttää monesti laaja-alaista ja tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kuten TE-toimiston kanssa. Tulevassa Sote-verkostossa korostuu uudenlainen yhdessä toimiminen.

Lähde: Työterveyslaitos

www.ttl.fi