Kaikilla työterveyden ja -turvallisuuden parissa työskentelevillä on yhteinen tavoite siitä, että suomalaiset säilyvät terveinä ja pysyvät töissä.

Hyvinvointivaltio ylläpidetään työtä tekemällä, ja osittainenkin työssäolo on parempi kuin ei ollenkaan. Työterveyden Edistämisyhdistyksen seminaarissa pohdittiin, mitä on saatu aikaan ja mitä pitäisi tehdä toisin, jotta työn parantavasta vaikutuksesta voivat kaikki nauttia ja pysyvät terveinä. Suomessa on maailman paras inhimillinen pääoma, osoittaa tuore Maailman talousfoorumin tutkimus. Koulutusjärjestelmä tuottaa ajattelevia ja kyvykkäitä nuoria, mutta missä tapahtuu notkahdus. Miksi tämä ei kanavoidu maan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, pohtii työterveysjohtaja Tiina Pohjonen Helsingin kaupungin työterveyskeskuksesta.

Lisäksi meillä on ainutlaatuinen, vain työssä olevalle väestölle tarkoitettu terveydenhuolto- ja turvallisuusjärjestelmä, työterveyshuolto ja työsuojelu. Mutta miksi suomalaiset jäävät eläkkeelle varhaisemmin kuin muissa pohjoismaissa. Sairauspoissaoloissakin olemme OECD maiden kärkeä. Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta pohti seminaarissa työelämää ja työterveyttä sekä niiden muutosta työelämän marginaalin näkökulmasta eli osatyökykyisten, vähän koulutettujen, yksinhuoltajien ja nuorten näkökulmasta.
Hänen teesinsä on selkeä: hyvinvointivaltio on palkkatyöyhteiskunnan lapsi. Palkkatyöhön osallistuminen on synnyttänyt koheesiota, luottamusta ja yhteishenkeä - ja näiden myötä hyvinvointia. Talouden globalisaatio ja digitalisaatio sekä kansainvälistyminen haastavat kuitenkin työelämää ja hyvinvointivaltiota. Miten työllisyysastetta voidaan nostaa uusissa haastavissa olosuhteissa.

Selkä suomalaisten kipukohtana

Työterveyden dosentti Helena Miranda Helsingin kaupungin Työterveyskeskuksesta kertoo, että Eurooppalaisten vertailuiden mukaan Suomessa on niska- ja hartiaseudun kipuja eniten Euroopan maista ja selkäkipuakin keskimääräistä enemmän. Suomessa ollaan kipuoireiden vuoksi huomattavasti enemmän poissa töistä kuin muualla Euroopassa, jopa kolme kertaa niin paljon kuin Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Tule-sairauksien aiheuttama työkyvyttömyys, jos se mitataan Kelan korvaamien sairauspoissaolopäivien määrällä, ei viime vuosina ole juuri vähentynyt.

Työllä on myönteinen merkitys mielenterveydelle

Apulaisylilääkäri Katinka Tuisku, HUS/HYKS työkyvyntutkimuspoliklinikalta painottaa, että työssä käynti on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin, toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen, identiteetin rakentumisen, arvostuksen ja yhdenvertaisuuden kannalta. Katinka Tuisku käsitteli seminaarissa aihetta Masennuksen hoito – voiko työ ja nettiterapia parantaa?

Työterveyden Edistämisyhdistys täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja on järjestänyt seminaareja jo 25 vuoden ajan. Työterveyslaitos täyttää tänä vuonna 70.
Lisätietoja:  Tiina Pohjonen, työterveysjohtaja, Helsingin kaupungin työterveyskeskus, puh. 050 571 2668, 
Marianne Joronen, tiedottaja, Työterveyslaitos, puh. 043 8245 047.

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 730.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.