Työterveysneuvotteluja käydään erityisesti niiden työntekijöiden kanssa, joilla on sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden takia.

Työterveysneuvotteluissa sovitaan konkreettisista työnkuvan muutoksista joka kolmannella ja työajan muutoksista joka neljännellä työntekijällä. Neuvottelun jälkeen sairauspoissaolokerrat sekä sairauspoissaolojen kesto vähenivät. Tulokset ilmenevät Tampereen yliopiston ja Pihlajalinna Työterveyden tutkimuksesta, joka perustuu Pihlajalinnan potilaskertomusaineistoon vuosilta 2013-2015.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa kuvataan neuvotteluiden osallistujia ja neuvotteluissa tehtyjä päätöksiä sekä neuvottelun yhteyttä sairauspoissaoloihin.

Tutkimuksessa analysoitiin 1926 työterveysneuvottelua, joissa oli mukana 1223 potilasta. Neuvotteluita käytiin kaikenikäisten työntekijöiden kanssa, mutta eniten yli 45-vuotiaiden kanssa. Neljänneksellä neuvotteluihin osallistuneista ei ollut sairauspoissaoloja ennen neuvottelua, kolmanneksella sairauspoissaolo oli kestänyt yli 90 päivää.

Työterveysneuvottelut ovat keskeinen yhteistyön tapa työterveyshuoltojen, työntekijöiden ja työnantajien välillä. Neuvottelu järjestetään, kun huoli työntekijän työkyvystä tai työssä selviämisestä herää. Työterveysneuvottelussa keskustellaan työkyvystä sekä työn muutoksista; sairauksia tai niiden hoitoa ei ole tarkoitus käsitellä.

Tampereen yliopiston, Pihlajalinnan ja Työterveys Wellamon yhteishanke Työterveyshuollon sairaanhoidon kehittäminen varhaisen työkyvyn tuen tehostamiseksi on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa ja STM:n koordinoimaa hanketta Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit.

 

Julkaisu: Tiia Reho, Salla Atkins, Nina Talola, Markku Sumanen, Mervi Viljamaa, Jukka Uitti. Työterveysneuvottelut työssä jatkamisen tukena - kuvaileva tutkimus. Suomen Lääkärilehti 2018;73(36), 1948–1953.

Lähde: Tampereen yliopisto