Työterveyshuolto on tärkeässä roolissa työelämässä pärjäämisessä ja samalla myös työurien pidentämisessä.

Työntekijälle luodaan työterveydenhuollon myötä turvalliset ja terveelliset työolosuhteet – yksilölliset eroavaisuudet ja yksilön terveydentila huomioiden. Työntekijä saa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä yrityksen sopimuksen mukaista sairaanhoitoa,  työperäisiin oireisiin ja vaivoihin painottuen. Akuuttitilanteiden yhteydessä työterveyshuollossa annetaan yleensä myös ohjausta ja neuvontaa sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.

– Työnantajalle työterveyshuolto on investointi, jolla tuotetaan yksilölle työhyvinvointia ja terveyttä sekä yritykselle työssään pärjääviä työntekijöitä ja pidennetään työuria. Yritykselle tuotetaan myös kustannusvaikuttavuutta pitkäaikaisella, suunnitelmallisella työterveysyhteistyöllä ja työkykyriskien hallinnalla, johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara Mehiläisestä sanoo.

Yhteiskunta ja työmaailma muuttuvat jatkuvasti. Työterveyshuolto on kehittynyt ja muuttunut viime vuosina merkittävästi. Yhä enemmän painopiste siirtyy oikea-aikaiseen ja riittävän varhaiseen riskien tunnistamiseen ja löytämiseen.

– Muutos on jatkuvaa ja aiheuttaa haasteita yrityksille ja heidän työntekijöilleen. Rakennemuutoksen myötä jotkut työtehtävät ovat vähentyneet ja tarvitaan uudelleen kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä. Erityisesti sähköiset viestintäkanavat ja sähköiset työkalut lisääntyvät ja erityisosaamista tarvitaan,  Auli Rytivaara summaa.

Työterveyden haasteet

Yhteiskunnan tilanne vaikuttaa yritysmaailmassa muun muassa toistuvina vähennyksinä ja työjärjestelyinä. Työterveydenhuolto on tärkeä osa työntekijän hyvinvointia ja työhyvinvointia.

– Kilpailussa pärjäämisessä ja kannattavuuden kanssa kamppaillessa myös työterveyttä ajatellaan ajoittain virheellisesti lisäkustannuksena. Työterveyshuollon pitääkin pystyä näyttämään kustannusvaikuttavuus ja kumppanuuden hyödyt yrityksille ja päättäjille, Rytivaara sanoo.

Työterveyshuollon sisältöä määriteltäessä on selvitettävä työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet, kuten työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormittavuus; työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Myös työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara on huomioitava.

– On tärkeää kartoittaa tilanne kokonaisvaltaisesti: työstä johtuvan ammattitaudin, tapaturman, väkivallan uhan osalta sekä työperäiset- ja muut työhön liittyvät sairaudet huomioiden. Työolosuhteiden ja henkilöstön muutostilanteet ja työaikajärjestelyt ovat myös olennaisia työterveyshuollon asioita, Auli Rytivaara sanoo.

Työterveyshuolto pähkinänkuoressa:

  • Työterveyshuollon tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä.
  • Työterveyshuollon tulee olla työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä.
  • Vain työterveyshuolto pystyy yhdistämään työntekijän terveyden ja edellä mainittujen yhteisvaikutusten sopivuuden ja määrittelemään tarvittavat toimenpiteet (työntekijä, työpaikka, työterveyshuolto).
  • Työterveyden vastuulla on selvittää työntekijän jäljellä oleva työ- ja toimintakyky sekä sopeuttaa se vallitseviin olosuhteisiin. Työterveyshuollolla on siis merkittävä rooli työkykyriskien hallinnassa ja yrityksen työkykyjohtamisessa.

Asiantuntijana: Johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara, Mehiläinen

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.