Turun hovioikeuden tapauksessa 30.1.2017 nro 97 oli kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut oikeus pitää sairauslomansa jatkumisesta ilmoittamatta jättäneen työntekijän työsopimusta purkautuneena.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen. Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu.

Työntekijä oli jäänyt sairauslomalle kaularankavamman takia 2.2.2014, jonka jälkeen sairauslomaa oli jatkettu useassa peräkkäisessä jaksossa. Työnantaja oli 21.5.2014 ilmoittanut pitävänsä työntekijän työsopimusta purkautuneena, sillä työntekijän sairausloma oli työnantajalle toimitetun sairauslomatodistuksen mukaan päättynyt 11.5.2015, eikä työntekijä ollut palannut töihin. Työnantaja katsoi työntekijän myös hakeutuneen sairauslomalle perusteettomasti, koska työntekijän Facebook- ja Twitter-tilien mukaan hän oli tehnyt sairauslomansa aikana samankaltaisia asennus- ja huoltotöitä, jollaisia hänen pääasialliset työtehtävänsäkin käsittivät.

Työntekijän mukaan hänen sairauslomansa oli päättynyt 11.5.2014, mutta sairauslomaa oli jatkettu 15.5.2014. Työntekijän mukaan hänen vaimonsa oli ilmoittanut työnantajalle sairausloman jatkumisesta, ja myöhemmin toimittanut työnantajalle myös sairauslomatodistuksen, jonka työntekijä oli tosin saanut vasta 26.5.2014. Työntekijä oli kertomansa mukaan myös itse yrittänyt toistuvasti ottaa yhteyttä työnantajaan kertoakseen sairauslomansa jatkumisesta. Työntekijän mukaan Facebook- ja Twitter-tileillä julkaistut huoltotyöt oli tehty ennen työntekijän sairauslomaa tai toisen henkilön toimesta.

Käräjäoikeus totesi, ettei työntekijän ollut näytetty ilmoittaneen työnantajalle asianmukaisesti poissaolostaan. Ottaen kuitenkin huomioon työntekijän sairauslomahistoria, olisi työnantajan tullut selvittää sairausloman mahdollinen jatkuminen ennen työsuhteen purkautuneena pitämistä. Käräjäoikeus totesi myös, etteivät Facebook- ja Twitter-tilien päivitykset yksinään muodostaneet riittävää näyttöä sairauslomaoikeuden väärinkäytöstä. Käräjäoikeus katsoi siten, että työsopimus oli päätetty perusteettomasti, ja tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijälle kolmen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Hovioikeus ei myöntänyt asialle jakokäsittelylupaa ja pysytti näin ollen käräjäoikeuden tuomion.

Tapaus ilmentää oikeuskäytännössä vakiintunutta sääntöä, jonka mukaan työnantajalla ei ole oikeutta käsitellä työsuhdetta purkautuneena, jos työnantaja on epäselvässä tilanteessa jättänyt selvittämättä työntekijän poissaolon syyn. Varsinkin pidemmissä työkyvyttömyystilanteissa työnantajan edellytetään yleensä selvittävän alkuperäisen lääkärintodistuksen jälkeen jatkuneen poissalon syytä ennen muihin toimenpiteisiin ryhtymistä. Tapauksen arviointia ei muuttanut se, että työntekijän katsottiin sinänsä laiminlyöneen ilmoittaa työnantajalle asianmukaisesti poissaolostaan. Siten, vaikka vastuu poissaolon ilmoittamisesta on ensisijaisesti työntekijällä, tulisi työnantajan pyrkiä aktiivisin toimenpitein selvittämään poissaolon syy ennen kuin ryhtyy käsittelemään työsopimusta purkautuneena.

Työ & laki -osuuden Oikotie.fi:lle tuottavat asianajotoimisto Castrén & Snellmanin työoikeuteen erikoistuneet lakimiehet ja se ilmestyy Oikotie Oy:n julkaiseman Työpaikat-uutiskirjeen mukana noin kerran kolmessa kuukaudessa. Artikkelit käsittelevät ajankohtaisia lakimuutoksia ja kiinnostavia oikeustapauksia työoikeuden eri alueilta ja tarjoavat henkilöstö- ja työsuhdeasioiden parissa työskenteleville havainnollistavia esimerkkejä sekä vinkkejä käytännön tilanteisiin työpaikoilla.

 Artikkelien sisältö ei ole oikeudellista neuvonantoa eikä yksittäistapauksessa tehtävää ratkaisua tai päätöstä tule perustaa pelkästään niiden sisältämiin tietoihin. Uutiskirjeessä esitettyjen tietojen soveltaminen todellisiin tilanteisiin edellyttää oikeudellista kokonaisarviota kustakin yksittäistapauksesta.  Epäselvissä tilanteissa suosittelemme kääntymistä Castrén & Snellmanin tai muun Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston puoleen.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.