Työpaikoilla ei hyödynnetä eri kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia tarpeeksi.

Tätä mieltä oli yli puolet Made by Finland -kyselyyn vastanneista työikäisistä henkilöistä ja työnantajista. Suurissa yrityksissä monikulttuurisuuden hyödyntämisen arvioitiin olevan paremmalla tasolla, mutta julkisella sektorilla sekä pk-yrityksissä on enemmän kehitettävää. Tiedot käyvät ilmi Suomalaisen Työn Liiton, Työterveyslaitoksen, Työelämä 2020-hankkeen ja Tekesin teettämästä selvityksestä.  Selvitys on osa Made by Finland Suomi 100 -kampanjaa ja sen toteutti Aula Research Oy.

Vain kolmannes työnantajista (32 %) ja muista työikäisistä (31 %) arvioi, että työpaikoilla osataan hyödyntää eri kulttuureista tulevien vahvuuksia. Parhaimmaksi tilanteen arvioivat yksityisen palvelusektorin työntekijät, sen sijaan teollisuussektorilla arviot ovat heikompia.

Myös asiakkaista yhä suurempi osa ulkomaalaistaustaisia, jolloin kielitaidosta ja kulttuurin tuntemuksesta on hyötyä asiakaspalvelussa ja asiakaspalvelun kehittämisessä.

Rekrytoinnin esteet tulisi raivata

Yksi este muista kulttuureista tulleiden vahvuuksien hyödyntämisessä voi olla työpaikkojen liiallinen homogeenisuus sekä rekrytoinnissa että työpaikan toimintatavoissa.

Rekrytoinnissa tulisikin olla rohkeampia ja ottaa oppia palvelualalta, jotta työpaikoista tulee monimuotoisia ja niissä osataan olla luovia ja innovatiivisia.

Kulttuurien tuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisille markkinoille mentäessä sekä tuotekehityksessä että markkinoinnissa.

Esimies avainroolissa

Esimies on avainroolissa työpaikan monikulttuurisuuden hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Keinot pitäisi vain ottaa rohkeasti käyttöön.

Tässä muutama vinkki monikulttuurisuuden hyödyntämiseen työpaikalla:

1. Panosta perehdytykseen. Tutustuta maahanmuuttajataustainen työntekijä huolella työtehtäviinsä, työpaikkaan sekä työpaikan toimintatapoihin ja käytäntöihin. Käytä selkokieltä. Kerro myös suomalaisen työkulttuurin toimintatavoista, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Hyvä perehdytys auttaa työntekijää oppimaan työnsä nopeammin sekä kiinnittää hänet osaksi työyhteisöä.

2. Toimi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Tarjoa työntekijöille heidän taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet tulla kuulluksi, osallistua työpaikan kehittämiseen, kouluttautua ja edetä urallaan.

3. Hyödynnä osaamista. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä saattaa olla sellaista osaamista, tietoja ja taitoja, jota ei ole tunnistettu tai osattu hyödyntää työpaikalla. Tunnista ja ota käyttöön työntekijöiden osaaminen!

4. Varmista koko työyhteisön monikulttuurisuusosaaminen. Ymmärrys eri kulttuurien ominaispiirteistä, tavoista ja tottumuksista sujuvoittaa työtä. Keskustelkaa yhdessä kulttuurien välisistä eroista ja piirteistä, sekä niiden vaikutuksesta työyhteisön toimintaan. Työpaikoille on tarjolla myös monikulttuurisuutta tukevaa koulutusta.

5. Kannusta avoimuuteen työyhteisössä. Rohkaise työyhteisösi kaikkia jäseniä avoimeen keskusteluun ja vuorovaikutukseen.

Hyvät suhteet maahanmuuttajatyökavereihin lisäävät työhyvinvointia

Ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua samankaltaisiksi kokemiensa ihmisten seuraan – niin myös työpaikolla. Maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten hyvät työkaverisuhteet parantavat kuitenkin enemmän työtyytyväisyyttä kuin suhteet omasta kulttuureista tulleisiin, osoittaa Barbara Bergbomin tuore väitöstutkimus.

Tutkimuksen mukaan kulttuurisesti etäisimmillä maahanmuuttajilla voi olla suurin riski joutua kokemaan sosiaalista ulkopuolisuutta ja työpaikkakiusaamista.

Työpaikoissa, joissa on sekä maahanmuuttajataustaisia että suomalaissyntyisiä työntekijöitä, pitäisikin painottaa erityistä huomiota sosiaalisiin suhteisiin ja kaikkien osallisuuden lisäämiseen sekä työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemiseen.

Monikulttuurisuuden hyödyntäminen oli vain yksi osaamiseen liittyvistä näkökulmista Made by Finland -selvityksessä. Selvityksen kaikki osat liittyvät suomalaisen työelämän vahvuuksiin, joita ovat osaaminen, turvallisuus ja yhteistyö. 

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljalan mukaan lisää tuloksia on luvassa jo heinäkuussa Suomi Areenan yhteydessä ja laajempi paketti julkaistaan elokuussa.

Aula Research Oy toteutti selvityksen Suomessa tehtävään työhön liitettävistä mielikuvista. Selvityksellä haluttiin saada näkemystä työelämän vahvuuksista ja heikkouksista sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Kysely toteutettiin 28.3.–7.5.2017 ja siihen vastasi 1056 työikäistä sekä 711 työnantaja yritysten ja julkisten organisaatioiden ylimmästä johdosta.

Lähde: Työterveyslaitos, Suomalaisen Työn Liitto, Työelämä2020-hanke ja Tekes.