Työntekijän vapaus ilmaista mielipiteitään ei ole rajoittamaton. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2013–191 arvioitiin sitä, oliko työntekijä käyttänyt sananvapauttaan asianmukaisesti vai oliko hän mielipiteitään julkaisemalla rikkonut lojaliteettivelvollisuutensa työnantajaansa kohtaan.

Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden ilmaista itseään ja mielipiteitään. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Työntekijän sananvapautta rajoittaa erityisesti työsopimuslaista seuraava lojaliteettivelvollisuus, jonka mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Tapauksessa oli kysymys kaupungin energiayhtiössä käytönvalvojana toimineesta työntekijästä, joka oli lähettänyt kaupunginvaltuuston jäsenille kirjelmän, jossa yhtiölle tärkeää sopimushanketta oli käsitelty erittäin kriittiseen sävyyn. Työntekijä oli myös antanut asiasta lehtihaastatteluja esiintyen yhtiön työntekijänä. Tämä oli vastoin yhtiön viestintäpolitiikkaa. Lisäksi työntekijä oli arvostellut sopimusta mielipidekirjoituksessa vielä senkin jälkeen, kun sopimushanke oli jo hyväksytty kaupunginvaltuustossa.

Työntekijälle annettiin varoitus työnantajan ohjeiden vastaisen menettelyn johdosta. Tämän jälkeenkin työntekijä jatkoi mielipidekirjoituksiaan. Kirjoituksissa oli käytetty epäasiallista kieltä ja annettu työnantajan toiminnasta virheellinen kuva. Yhtiö irtisanoi työntekijän työsopimuksen. Irtisanomisperusteena oli toistunut työnantajan arvosteleminen julkisuudessa, mikä oli aiheuttanut yhtiölle vahinkoa.

Työtuomioistuimen arvion mukaan varsinkin varoituksen jälkeisten mielipidekirjoitusten tarkoitus oli ollut työnantajan arvosteleminen ja vahingoittaminen. Työntekijän menettelystä oli aiheutunut yhtiölle vahinkoa ja haittaa. Pienasiakkaiden määrä yhtiössä oli vähentynyt työntekijän kirjoittelun aikana ja sen jälkeen. Yhtiö oli joutunut kirjoittamaan työntekijän mielipidekirjoituksiin vastineita toimitusjohtajan nimissä. Työntekijän katsottiin rikkoneen lojaliteettivelvollisuuden tavalla, joka oli aiheuttanut vakavan luottamuspulan työntekijän ja työnantajan välille. Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus.

Ratkaisu osoittaa, että työntekijän sananvapauden rajoja voidaan arvioida suhteessa työntekijän lojaliteettivelvollisuuteen. Kokonaisarvioinnissa merkitystä on työntekijän esittämien kommenttien totuudenmukaisuudella, toiminnan toistuvuudella, kielenkäytön asiallisuudella ja työntekijän perimmäisellä tarkoituksella eli sillä, onko tavoitteena työnantajan vahingoittaminen vai onko kyse vilpittömästä oman mielipiteen esilletuomisesta. Merkitystä on myös yhtiön sisäisillä viestintäohjeilla. Omia henkilökohtaisia mielipiteitä ei tule esittää työnantajan kantana.