Millaisia sosiaalisia taitoja työnhaussa tarvitaan? Partner, PsM Kirsi Laine Master Suomi Oy:stä kertoo.

Tyypillisin odotus sosiaalisista taidoista työnhaussa liittyy nimensä mukaisesti vuorovaikutusosaamiseen ja toisen ihmisen kohtaamiseen. Työnhakutilanteessa on useita kohtaamisia ennen lopullista päätöksentekoa. Työhakemusta arvioidaan, hakijaa haastatellaan alkuun ehkä puhelimitse, jonka jälkeen edelleen virtuaalihaastatteluissa tai kasvotusten tapahtuvissa haastatteluissa. Haastatteluissa tarvitaan taitoa keskustella luontevasti ja tilanteeseen sopivasti rekrytoijien kanssa.

– Yleiset käyttäytymistaidot: itsensä esittely, reipas kättely, silmiin katsominen ja eri osapuolten huomiointi ovat perustaitoja, joita edellytetään työnhaussa. Kyky keskustella myös ennen varsinaista haastattelutilannetta, ”small talk”, on yhtä tärkeää kuin haastattelussa ”suoriutuminen”, Kirsi Laine summaa.

Itsevarmuus, esiintymistaidot, tilanteen lukutaito, vastapuolen huomioiminen, kyky kuunnella ja vastata asianmukaisesti kysymyksiin, helppo lähestyttävyys ja kontaktin vaivattomuus ovat esimerkkejä sosiaalisista taidoista, jotka helpottavat työnhaussa menestymistä.

– Mitä helpompi esimiehen on olla tilanteessa, sitä positiivisempi vaikutelma hakijasta muodostuu. Sama toimii käänteisesti, eli mitä vaivautuneempi tai jäykempi ilmapiiri työhaastattelussa vallitsee, sitä sattumanvaraisempaa on hakijan mahdollisuudet edetä hakuprosessissa eteenpäin, Kirsi Laine sanoo.

Kokemattoman rekrytoijan kompastuskivi

Vahvoissa sosiaalisissa taidoissa piilee myös kokemattoman rekrytoijan kompastuskivi, sillä vahvoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu hakija voi ”hurmata” rekrytoijan, vaikka osaaminen tai työskentelyote ei vastaisikaan tehtävän vaatimuksia. Tältä osin tarvitaankin rekrytoijien haastattelutaitojen kehittämistä ja työtehtävän vaatimusten määrittelyn osaamista ja tunnistamista.

– Yleiset työelämätaidot ja perustason sosiaaliset taidot ovat työnhaussa tarpeen, mutta mitään ylitsepääsemätöntä tässä ei vaadita. Riippuu työtehtävästä, kuinka paljon rekrytoija painottaa esiintymistä tai itsevarmuutta vai onko empaattisuus ja toisen huomioinen tärkeämpää, Laine kertoo.

Miten sosiaalisten taitojen puute voi haitata työnhakua?  

– Suomalaisessa työkulttuurissa on aiemmin arvostettu vaatimattomuutta ja ehkä hieman liiallista nöyryyttä, jossa oman osaamisen esille tuomista ei ole nähty suotavana, vaan se on tulkittu jopa röyhkeydeksi tai yli-itsevarmuudeksi. Onneksi tämä käsitys on väistymässä vähitellen ja ymmärretään, että omaa osaamistaan voi ja pitää arvostaa, omia aikaansaannoksiaan voi tuoda reilusti esille. Työnhakutilanteessa tämä on jopa suotavaa, Kirsi Laine pohtii.

– Ristiriitaista on se, että samaan aikaan on ajateltu, ettei ujo tai sisäänpäin kääntynyt henkilö voi pärjätä työnhaussa. Vihdoinkin on alettu ymmärtää, että ujous ei tarkoita osaamisen puutetta eikä introverttius kyvyttömyyttä sosiaalisiin suhteisiin. Tilannetajun puute ja ylitsevuotava puheliaisuus voi olla yhtä suuri tai toisinaan jopa suurempi este työnhaussa, hän jatkaa.

Tiimiin ei haluta välttämättä dominoivaa persoonaa, joka jyrää muiden näkemykset alleen tai vastavuoroisesti henkilöä, joka ei kysyttäessä rohkene sanoa mielipidettään.

– Jos työnhakija ei sosiaalisten taitojen puutteen vuoksi saa tuotua osaamistaan esille tai ei kykene luontevaan keskusteluun esimiehen kanssa, voi rekrytointiprosessi katketa siihen. Mikäli esimies ei saa käsitystä hakijan osaamisesta tai arvelee työnhakijan olevan tiimissä ”hankala tapaus”, voi hänen olla mahdotonta viedä hakijaa prosessissa pidemmälle, Kirsi Laine muistuttaa.

Sosiaalisia taitoja voi ja kannattaa kehittää

Sosiaalisia taitoja voi kehittää olemalla niin tuttujen kuin vieraidenkin ihmisten parissa. Muiden keskustelujen kuunteleminen ja osallistuminen niihin kehittää sosiaalisia taitoja. Vetäytyvämmät tai hiljaisemmat ihmiset saattavat toisinaan olla kovin kriittisiä omien mielipiteidensä ilmaisun suhteen eivätkä sen vuoksi rohkene sanoa niitä ääneen. Ikäviä muistoja teinivuosien esiintymisistä koulussa tai omia hassuja möläytyksiä voi jälkikäteen harmitella ja pelätä tilanteiden toistuvan.

– Oman esiintymisen suhteen ei kannata laittaa rimaa liian korkealle, sillä kaikki mokaavat joskus, sanat menevät solmuun, ajatus katkeaa tai on vain eri näkemys jostain asiasta kuin muilla. Hyvä lähtökohta sosiaalisten taitojen kehittämiseen on olla kiinnostunut toisesta ihmisestä. Kun kysyy toiselta henkilöltä ”mitä kuuluu” tai ”mitä olet tehnyt viime aikoina”, on sosiaalisten taitojen harjoittelu jo pitkällä. Myös  ”small talkia” voi harjoitella vaikkapa kaupassa asioidessaan tai erilaisten harrastusten parissa. Kaupan myyjän tai taksikuskin kanssa voi vaihtaa pari sanaa, parturin tai kuntosalin työntekijän kanssa voi jutella vaikka kesän säästä, Kirsi Laine kannustaa.

Omassa kaveriporukassa sosiaalisten taitojen harjoitteleminen sujuu helposti. Juhlissa voi olla aloitteentekijä keskustelussa tai ainakin osallistua keskusteluun. Toisaalta myös ylipuhelias henkilö voi harjoitella toisen kuuntelemisen taitoa samalla tavalla, olemalla kiinnostunut toisesta ihmisestä, eikä ainoastaan kertomalla itsestään, sillä tämä on harvoin toivottu ominaisuus työntekijää valittaessa.

– On myös muistettava, että erilaisissa työtehtävissä tarvitaan erilaisia sosiaalisia taitoja, eli kaikkien ei tarvitse olla esiintymisestä tai cocktail-kutsuista nauttivia henkilöitä: Kyky ilmaista mielipiteensä pienemmässä ryhmässä tai perustella oma idea vaikkapa vain esimiehelle on työelämässä paljon tärkeämpää, Laine sanoo.

Miten erottua työnhaussa?

Työnhaku edellyttää varsin monipuolisia sosiaalisia taitoja, yhtä lailla kuin työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä toimiminen edellyttää sosiaalisia taitoja suurimmassa osassa työtehtäviä. Jotta työnhaussa voi erottua edukseen, tarvitaan useimmiten muutakin kuin työpaikkahakemuksen kirjoittamisen taitoa.

Toisinaan työnhakija ihmettelee, miksi ei työllisty, vaikka on lähettänyt satoja työhakemuksia. Tässä ehkä juuri sosiaaliset taidot olisivat tarpeen, sillä nykypäivänä valtaosa työpaikoista täytetään muutoin kuin avoimen haun tai työpaikkailmoittelun kautta. Kontaktiverkosto on ensiarvoisen tärkeä tämän päivän työnhaussa, sillä sitä kautta saa vinkkiä työpaikoista, jotka eivät ole vielä tulleet avoimeen hakuun lainkaan.

– Työnantajat eivät välttämättä halua hakea ilmoittelun kautta työntekijöitä, koska erityisesti nykyisessä työmarkkinatilanteessa avoimiin työpaikkoihin voi tulla satoja hakemuksia, joiden käsitteleminen vie valtavasti aikaa ja resursseja. On siis tärkeää olla itse aktiivinen. Tämän päivän uusi trendi on jopa tuotteistaa itsensä ja osaamisensa. On tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa sekä myös puutteensa ja kehityskohteensa, jotta voi parhaassa tapauksessa nousta valmiiksi vahvaksi kandidaatiksi ennen varsinaisen hakuprosessin käynnistymistä ja saada siten etulyöntiaseman, Laine listaa.

Tuo vahvuudet esiin

Ensimmäinen edellytys omien vahvuuksien esille tuomiseen on niiden tunnistaminen. Itseään voi joskus olla vaikea tarkastella objektiivisesti, joten voi olla hyödyllistä kysyä tuttavilta tai opiskelu/työkavereilta, mitä he näkevät hyvinä puolina ja vahvuuksina hänessä. Voi myös miettiä, missä on omasta mielestään pärjännyt erityisen hyvin ja miksi on pärjännyt, onko kyse ollut lahjakkuudesta, ahkeruudesta, päättäväisyydestä tai periksi antamattomuudesta.

– Oma erityisosaaminen ja taidot kannattaa nostaa esiin esimerkkien avulla, jotta vahvuudet eivät jää pelkäksi luetteloksi. Jos työnhakija pitää vahvuutenaan ahkeruutta, on hyvä avata, miten tämä näkyy käytännössä. Hakija voi olla esimerkiksi tehnyt kahta työtä samaan aikaan ansaitakseen opiskelua varten rahaa tai on nähnyt erityisesti vaivaa päästäkseen asettamaansa tavoitteeseen, Kirsi Laine vinkkaa.

 

Asiantuntijana:

Partner, PsM Kirsi Laine,

master™ value people™

Master Suomi Oy

www.mastersuomi.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.