CV ja hakemus ovat edelleen työnhaun peruspilareita, mutta uuttakin on tullut, jos työnhausta on kulunut jonkin aikaa. Haastattelimme Adeccon rekrytointikonsultti Outi Nurmelaa.

Mitä muutoksia työnhaussa on tapahtunut viime vuosina?

”CV ja hakemus ovat edelleen peruspilareita ja monet työnhakuprosessit menevät edelleen näillä perusvälineillä loppuun saakka.”

”Uutena työnhakuun työnhakijan näkökulmasta on tullut sosiaalisen median näkökulma. Itsensä markkinointi ja esilläolo saattaa tuntua vieraalta, vaikka se on tätä päivää. Aiemmin moni olisi voinut epäröidä esimerkiksi CV:n jättämistä CV-pankkiin. Nykyään raja on hämärtynyt ja esilläoloa ei pidetä negativiisena”.

”LinkedIn on suosituin sosiaalisen median palveluista ammatillisesta näkökulmasta. Ammattiryhmäeroja saattaa kyllä olla. Facebookissa ja Twitterissäkin on työnantajan markkinointia työpaikoista, mutta työnhakijoiden ei välttämättä oleteta olevan siellä ammatillisella persoonallaan.”

”Monissa asiantuntijahauissa LinkedIn-profiililla voi olla merkitystä ja jopa verkostojen laajuutta saatetaan arvioida. Monet laittavat LinkedIn -profiilin CV:hen linkkinä ja sitä jopa odotetaan. Sosiaalisen median kautta saattaa tulla myös suoria yhteydenottoja työnantajilta. ”

”Videohaastattelut (esim. Skype) ja esittelyvideot ovat nostaneet päätään tietyntyyppisissä tehtävissä/profiileissa ja rekrytoinneissa. Uskon, että videon käyttäminen osana rekrytointiprosessia tulee lisääntymään jatkossa, varsinkin rooleissa, joissa esiintyminen ja vuorovaikutustaito ovat keskeisiä – kuten esimerkiksi myynnissä ja asiakaspalvelussa. Persoona ja ulosanti tulevat videossa esille."

"Myös niissä tapauksissa, joissa lopullisen valinnan tekevät esimiehet saattavat sijaita ulkomailla, ovat esimerkiksi Skype-haastattelut kasvaneet. Rekrytointiprosessissa osa haastatteluista saatetaan tehdä Skype:n tai vastaavan välineen kautta. ”

Mikä on tällä hetkellä tärkeää työnhaussa?

”Työnhaun dokumenttien (cv, hakemus ja sosiaalisen median profiilit, joihin viittaa), pitää olla ajan tasalla. Jos haluaa erottua muista hakijoista, kannattaa miettiä CV:n ja hakemuksen räätälöintiä. Vaikka CV:n ajatellaan olevan stabiili dokumentti, jota päivitetään vain kun työhistoriaa ja koulutusta tulee lisää, voisi CV:ssäkin nostaa esille haettavan tehtävän kannalta olennaisia asioita; Onko nykyisessä CV:ssä jotakin sellaista, jonka voi sivuuttaa tätä tehtävää haettaessa tai jotain mitä haluaa erityisesti korostaa?

Jos on esimerkiksi vuosia sitten työskennellyt yrityksessä, johon nyt hakee uudelleen, kannattaa se nostaa esille, vaikka sillä ei muuten olisikaan enää merkitystä oman työnhaun kannalta. Tai jos on nykyisessä työssä hyvin laaja toimenkuva ja on työhistoriassaan tehnyt hyvin monipuolisesti asioita, kannattaa miettiä, mitä nostaa ensimmäiseksi esille – joitain asioita voi jättää mainitsematta, jos ne eivät ole haettavan tehtävän kannalta olennaisia. Pientä räätälöintiä kannattaa siis harrastaa.”

Millainen on hyvä työhakemus?

”Hyvästä hakemuksesta näkee heti, että se on tehty kyseiseen tehtävään - siinä korostetaan ja nostetaan esille työpaikkailmoituksessa mainittuja asioita. Hyvässä hakemuksessa on myös päästy adjektiiveista konkreettisiin esimerkkeihin – jos työ on vaatinut oma-aloitteisuutta, kannattaa kertoa, miten se on näkynyt tai jos haluaa korostaa vuorovaikutustaitojaan, voi kertoa esimerkiksi hyvästä asiakassuhteiden hoidosta.”

”Pyri tekemään oman CV:n ja hakemuksen käsittelystä mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa rekrytoivalle henkilölle, hän saattaa käsitellä satakin hakemusta päivässä

• Erittele tehtävänimikkeet ja yritykset selkeästi
• Tuo ajanjaksot esille selkeästi
• Jätä CVhen myös valkoista tilaa
• Käytä työn hakemiseen työpaikkailmoituksessa ilmoitettua kanavaa ja ota yhteyttä niinä aikoina, jotka mainitaan työpaikkailmoituksessa.

CVstä ja hakemuksesta etsitään usein tiettyjä asioita, mitä helpommin se ”pihvi” sieltä löytyy, sen parempi.”

Miten mahdollinen irtisanominen tai työuupumus omassa työhistoriassa pitäisi käsitellä? Miten rekrytoinnin ammattilainen asiaa katsoo?

”Irtisanominen tuotannollis-taloudellisin perustein on monen ihmisen arkea eikä se enää hätkäytä tänä päivänä, sellaisesta ei kannata olla huolissaan. Henkilökohtaiseen syyhyn päättynyt työsuhde voi olla haastavampi asia ja vaatii rekrytointitilanteessa keskustelun siitä, mitä on tapahtunut.  Tämän vuoksi sitä ei kannata esittää CVssä tai hakemuksessa vaan käydä asia mieluummin läpi kasvotusten. Sama pätee työuupumukseen. Kannattaa myös miettiä, mitä haluaa sanoa, miten asiat haluaa esittää ja miten kertoa, että on tällä hetkellä ihan työkykyinen – voimavarojen pitäisi olla uudessa työssä täysipainoisesti käytettävissä.”

”Uraohjauksessa olen usein sanonut henkilöille, että on ihan luonnollista ja hyväksyttävää, että omassa työhistoriassa voi olla itselle vaikeita asioita joita on vaikea hyväksyä, mutta työhaastattelu ei ole se tilanne, jossa niitä puretaan. On tärkeää, että ihmisestä välittyy kuva, että hän on käsitellyt asiat ja pystyy aloittamaan uuden työn. Elämänmyönteisyys on tärkeää. ”

Miten saan työtä? Miten saan haluamani työn?

”Nykypäivänä monilla on vaikeaa löytää haluamaansa työtä heti. On hyvä, jos tekee pidemmän tähtäimen urasuunnittelua - joku muukin tehtävä voi auttaa pääsyssä siihen unelmatehtävään.  Omaa uraansa voi miettiä matkana – määränpäähän voi mennä montaa eri reittiä. Tällöin haluamaansa työhön voi päätyä vähän mutkan kautta. Kannattaa siis suhtautua joustavasti ja nähdä mahdollisuuksia erityyppisissä tehtävissä.”

”Myös tilanne eri aloilla on erilainen.  Joihinkin positioihin on vaikea löytää ihmistä, joihinkin tulee satoja hakemuksia – tilanne vaihtelee paljon haettavan tehtävän mukaan. Aktiivisuus auttaa, kunhan pitää mielessä sen, että ei halua aiheuttaa rekrytoivalle osapuolelle lisätyötä. Sen sijaan aktiivisuuden osoittaminen annettujen väylien ja aikojen puitteissa on hyvä juttu.”

Miten rekrytoinnit erityyppisiin tehtäviin eroavat toisistaan?

"Tehtävän erityispiirteet vaikuttavat hakuprosessiin. On tehtäviä, jotka ovat hyvin substanssipainotteisia, jolloin persoonalla on vähemmän merkitystä. Kapean teknologian osaaminen voi joskus olla melkeinpä ainoa kriteeri. Toisaalta esimerkiksi myyntipuolella on saattaa olla vähän eksakteja kriteerejä vaan etsitään enemmänkin ”oikeaa tyyppiä”. Erityyppiset asiat voivat korostua hakuprosessissa tehtävästä riippuen."

Miten soveltuvuusarviointeihin pitäisi suhtautua?

”Varsinkin asiantuntija-, esimies- ja päällikkötehtävissä soveltuvuusarvioinnit ovat tavallinen ja usein pakollinen osa rekrytointia. Soveltuvuusarvioinnit voivat olla myös mahdollisuus saada tietoa omasta itsestä – ne voidaan nähdä hyödyllisinä, ammatillista itsetuntoa lisäävinä kokemuksina.”

”Soveltuvuusarvioinneissa kannattaa vastata kysymyksiin rehellisesti. Parempi on, että ei mieti mitä vastapuoli haluaisi vastattavan. Soveltuvuusarviointeihin pystyy harvoin valmistautumaan etukäteen, niihin kannattaa mennä sellaisena kuin on. Menetelmiin voi toki tutustua etukäteen, jos haluaa lisätietoja. Jos soveltuvuusarviointi on toteutettu hyvin, siitä saa myös henkilökohtaista palautetta.”

Vaikuttaako mieliala soveltuvuusarvioinnin lopputulokseen?

”Soveltuvuusarviointia varten tulisi valita rauhallinen hetki (etänä, kotona). Kannattaa pyrkiä ”perushyvään fiilikseen” testiä tehdessä. Koska henkilökohtaisella tilanteella voi olla vaikutusta testituloksiin, onkin tärkeää, että tuloksista vielä keskustellaan testin tehneen tahon kanssa.

Miten työnhakuun voi valmistautua?

"Työnhakutilanteessa rekrytointipäätöstä tekevällä henkilöllä on hyvin rajattu määrä informaatiota käytettävissä (usein vain hakudokumentit ja haastattelu), joiden perusteella ennustaa henkilön tehtävässä menestymistä. Tästä syystä on tärkeää, miten näissä lyhyissä hetkissä esiintyy. Tämä onkin vinkki niille, joiden on vaikea sanoa positiivisia asioita itsestä - toki suosittelijoille soitetaan ja työtodistukset katsotaan, mutta kukas muu niitä positiivisia asioita kertoo kuin sinä itse."

Mitä ja miten rekrytointikonsultti arvioi hakijaa?

Kolme keskeisintä asiaa, joita arvioidaan, ovat:

1. Ammatillinen kompetenssi, substanssiosaaminen (pystyykö selviytymään tehtävästä)
2. Soveltuvuus; onko henkilö oikeantyyppinen työyhteisöön tai tiimiin
3. Motivaatio ja voimavarat tehtävään; onko henkilö kiinnostunut tehtävästä, voiko viihtyä tehtävässä