Työntekijä voi syyllistyä rikokseen, jos hän paljastaa työnantajansa yrityssalaisuuksia ulkopuoliselle. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO 2013:20 arvioitiin työnantajalle kuuluvien tietojen laajamittaista kopiointia ja sitä, syyllistyivätkö työntekijät teollaan yritysvakoilun tai yrityssalaisuuden rikkomisen yritykseen.

Tapauksessa kaksi kilpailevaan yritykseen siirtymässä ollutta työntekijää olivat ennen työsuhteidensa päättymistä kopioineet työnantajan tietojärjestelmistä yrityssalaisuuksia sisältäneitä tietoja, kuten asiakasrekisterin ja yli 10.000 myyntitiedostoa. Työntekijät eivät olleet käyttäneet yrityssalaisuuksia kilpailijan palveluksessa, sillä kopioituja tiedostoja sisältäneet muistitikut oli takavarikoitu työntekijöiltä poliisin toimesta.

Yritysvakoilu edellyttää tietojen hankkimista oikeudettomasti

Rikoslain mukaan yritysvakoiluun syyllistyy se, joka oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle kuuluvasta yrityssalaisuudesta tarkoituksenaan oikeudettomasti käyttää tätä salaisuutta. Säännös koskee sellaisen tiedon hankkimista, jonka hankkimiseen tekijällä ei ole ollut oikeutta. Yritysvakoilun tunnusmerkistö voi täyttyä esimerkiksi silloin, jos yrityssalaisuuksia hankkii työntekijä, jonka toimenkuvaan ei kuulu tiedon saaminen työnantajansa yrityssalaisuuksista.

Tapauksessa työntekijöillä oli myyntiryhmän jäseninä ollut oikeus päästä käsiksi kopioimiinsa asiakas- ja myyntitietoihin. Vaikka työntekijät olivat kopioineet tietoja laajemmin kuin olisi ollut tarpeen heidän työtehtäviensä vuoksi, tietoja ei korkeimman oikeuden mukaan voitu katsoa hankitun oikeudettomasti. Siten työntekijät eivät olleet syyllistyneet yritysvakoilun yritykseen.

Yrityssalaisuuden rikkomisessa kyse on luvallisesti saadun tiedon oikeudettomasta käytöstä

Yrityssalaisuuden rikkomiseen syyllistyy se, joka hankkiakseen taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee tai käyttää toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta, jonka on saanut tietoonsa ollessaan toisen palveluksessa. Kyse on alun perin luvallisesti saadun yrityssalaisuuden oikeudettomasta ilmaisemisesta tai käyttämisestä.

Tapauksessa työntekijät eivät olleet ehtineet ilmaista tai käyttää yrityssalaisuuksia. Korkein oikeus kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että yleensä yrityssalaisuuksia sisältävien tietojen kopiointi tapahtuu ennen kuin avautuu mahdollisuus käyttää tietoja hyväksi. Siten yrityssalaisuuden rikkomisen voidaan katsoa alkavan jo kopioimishetkellä, jos kopioimisen tarkoituksena on myöhemmin tapahtuva yrityssalaisuuden rikkominen ja jos kopiointi aiheuttaa konkreettisen vaaran siitä, että tietoja voi ilmaista hyötymistarkoituksessa.

Tapauksessa työntekijät olivat kopioineet tuhansia tiedostoja itselleen sen jälkeen, kun he olivat jo irtisanoutuneet ja tienneet siirtyvänsä kilpailijan palvelukseen. Tiedostojen määrä ja kopiointiin kulunut aika huomioon ottaen korkein oikeus katsoi, ettei kopioiminen voinut johtua työntekijöiden ajattelemattomuudesta. Vaikka työntekijöillä oli ollut oikeus päästä käsiksi tietoihin, laajaan kopiointiin heillä ei enää tekohetkellä ollut tarvetta. Työntekijöiden menettely osoitti kopioinnin tarkoituksena olleen yrityssalaisuuksien oikeudettoman hyödyntämisen uuden työnantajan palveluksessa. Työntekijät tuomittiin kolmen kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä.

Työnantajan huolehdittava yrityssalaisuuksien suojaamisesta

Tapaus osoittaa, että yrityssalaisuuden rikkominen voi alkaa jo sillä hetkellä, kun yrityssalaisuuksia sisältäviä tietoja kopioidaan. Tämä edellyttäen kuitenkin, että kopioinnin tarkoituksena on myöhemmin tapahtuva yrityssalaisuuksien oikeudeton ilmaiseminen. Merkityksellistä on se, miten laajasti tietoja on kopioitu, onko kopiointi tapahtunut työpaikan vaihdoksen yhteydessä, ja ovatko kopioidut tiedot olleet tarpeellisia työtehtävien hoitamisen kannalta.

Työnantajan etujen mukaista on huolehtia, että yrityssalaisuudet tunnistetaan ja yrityssalaisuuksia sisältäviä tietoja saavat käsitellä vain niitä työssään tarvitsevat. Muutoin työnantajan voi olla haastavaa saada yrityssalaisuuksilleen suojaa myöhemmissä loukkaustilanteissa.

Yrityssalaisuuksien loukkauksen mahdollisuutta voi pyrkiä pienentämään myös solmimalla työntekijöiden kanssa salassapitosopimuksia, joissa salassapitovelvoitteen rikkominen on sanktioitu sopimussakolla. Toisaalta salassapitovelvollisuudesta huolimatta työntekijä saa työsuhteen päättymisen jälkeen hyödyntää työsuhteessa kartuttamaansa ammattitaitoa ja kokemusta. Milloin kysymys on työntekijälle itselleen kuuluvan osaamisen hyödyntämisestä ja milloin yrityssalaisuuden hyödyntämisestä, edellyttää aina tapauskohtaista arviointia.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.