Maaretta Tukiainen kertoo työstään tietokirjailijana ja muutosvalmentajana.

1) Taustasi: Miten päädyit alalle?

Ensimmäinen kirjani syntyi oikeastaan vahingossa: sivutuotteena sisustusarkkitehtuurin opinnäytetyöstäni. Olin siihen aikaan Subin kanavajohtaja ja meillä uusittiin työtiloja. Jouduin työni puolesta pohtimaan, millaiset tilat tukevat parhaiten luovaa, tiimeissä tapahtuvaa tuotekehitystyötä, ja siitä syntyi paitsi opinnäytetyö, myös ensimmäinen kirjani Luova tila – tulevaisuuden työpaikka (2010). Kirja teki näkyväksi uuden toimialan, josta Suomessa ei ollut siihen mennessä juuri puhuttu. Eli sen, miten toimitilat voi valjastaa edistämään luovuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Kun markkina oli syntynyt, perustin sen ympärille konsultointifirman.

Toisaalta – olen myös kirjoittanut aina siitä lähtien kun opin kirjaimet. Olen ollut koko aikuisikäni töissä mediassa, luonut sisältöjä tai johtanut sisällöntuotantoa, joten harjoitustunteja on kertynyt. Viime kädessä ehkä tärkeimmät syyt siihen, miksi minusta tuli kirjailja, ovat olleet uteliaisuus uusia ilmiöitä kohtaan, journalistin tiedonjano sekä halu oppia uutta.

2) Mitä työsi pitää sisällään?

Tietokirjailijan työ on yhdistelmä tiedonhankintaa, jonkin kekseliään näkökulman soveltamista aineistoon sekä sen muokkaamista ja luomista joksikin uudeksi kirjoitusprosessin avulla. Käytännössä tiedonhankintavaihe tarkoittaa seminaareissa käymistä, kirjojen, blogien ja lehtien lukemista sekä ajassa olevien muutossignaalien tarkkailemista. Jotkut kirjat, kuten uusimpani, Huippunaiset. Menestystarinoita, perustuvat haastatteluihin.

Uusi näkökulma on minulla yleensä ensin, siitä koko kirjaidea lähtee. Esimerkiksi tammikuussa ilmestynyt Hyvän mielen taidot ja siihen kiinteästi liittyvät Hyvän mielen kortit syntyivät halustani kokeilla, millainen olisi tulevaisuuden tietokirja, joka kokoaisi yhteen uusimman positiivisen psykologian tutkimustiedon. Hypoteesini oli, että sen on oltava selattava, pelattava ja kohottava. Suuren akateemisen tietomäärän kiteyttäminen 53:ksi kortiksi oli inspiroiva, luova haaste. Satunnaisesti nostettavien korttien avulla kirjaa voi lukea sikin sokin missä järjestyksessä tahtoo, minuutin pätkissä.

Kirjoittamisvaihe on sitten koko prosessin viimeinen vaihe. Se on ikään kuin kaiken siihenastisen tiedonhankinnan ja näkökulmateknisen kiteyttämisen kautta tapahtuvaa “tulostamista”, jonka seurauksena varsinainen kirja lopulta syntyy. Se on maaginen hetki. On aina yhtä ihmeellistä, kuinka ideat lopulta tulevat kirjan muodossa maailmaan ja lähtevät elämään omaa elämäänsä, törmäilevät ihmisiin ja parhaassa tapauksessa vaikuttavat siihen, miten he jostain asiasta ajattelevat.

3) Millaisia työpäiväsi ovat?

Vaihtelevia. Teen myös muita töitä kuin tietokirjailijan, muun muassa juonnan tilaisuuksia, käyn kouluttamassa, teen liikkuvan kuvan sisältöjä, kirjoitan vierasbloggauksia ja valmennan organisaatioita muutosprosesseissa. Kirjoitusprosessit pyrin yleensä rauhoittamaan pidemmiksi yhtäjaksoisiksi rupeamiksi. Tiedonhankintaa, lukemista ja muutossignaalien keräämistä teen kaiken aikaa.

4) Mikä on parasta työssäsi?

Se että saan tutkia, pohtia ja kirjoittaa asioista, jotka itseäni kiinnostavat. Kirjoittaminen on ajatteluammatti. Se on perehtymistä, jalostamista ja hiomista. Arvostan kollegoitani suuresti. Jokainen uusi tietokirja vahvistaa suomalaista sivistystä, sillä tiedon popularisoinnilla on monimutkaistuvassa maailmassa merkittävä rooli. Kirjailijan ammatti on käsityöläisammatti. Se on myös työnä hyvin vapaa. Voin asua missä päin maailmaa tahansa, kun kirjoitan.

5) Mikä on haasteellisinta työssäsi?

Ehkä se, että malttaisi olla tarpeeksi pitkään kiinnostunut jo kirjoittamistaan kirjoista ja niistä kertomisesta. Kirjojen markkinointi on tärkeä osa kirjailijan työtä, mutta silloin kun uudet ideat jo polttelevat, tekisi mieli päästä heti niiden pariin. Minulla on lista kirjoista, jotka aion vielä elämäni aikana kirjoittaa. Voin kertoa, että se ei ole ihan lyhyt.

6) Miten vietät vapaa-aikaasi?

Etsimällä inspiraatiota: opiskelemalla uusia asioita, käymällä seminaareissa, seikkailemalla paikoissa joissa en ole ennen käynyt, vaeltelemalla taidenäyttelyissä ja gallerioissa sekä tietysti lukemalla. Lisäksi pidän sekä vanhojen ystävien että uusien ihmisten tapaamisesta, syväluotaavista keskusteluista sekä leikkimisestä. Esimerkiksi huvipuistot ovat inspiroivia paikkoja.

7) Miten neuvoisit alasta haaveilevaa?

Pidä itsesi uteliaana uusille asioille. Altista itsesi sille, mitä et vielä tiedä ja mikä tuntuu ehkä vieraalta. Vaali ajatusta, että jokainen ihminen on maailma ja hänellä on luultavasti jotain ainutlaatuista tietoa. Ylläpidä kiinnostusta kirjoitettuun kieleen. Lue paljon kaikenlaista. Pidä kynäsi hyvässä terässä. Pyydä palautetta itseäsi pidemmällä olevilta. Muista että kirjoittaminen on prosessi, ja kukin kirja vain välivaihe. Tärkeintä on pysyä prosessissa. Jos haluat tulla kirjailijaksi, tee kaikkesi, että löydät oman tapasi rakastaa kirjoittamista ja sitten vain - kirjoita.

Maaretta Tukiaisen kirjat Hyvän mielen taidot sekä yhdessä Jaana Villasen kanssa kirjoitettu Huippunaiset. Menestystarinoita. ilmestyivät alkuvuonna.