Petrus Kähkönen kertoo työstään näyttelijänä.

1) Taustasi: Miten päädyit alalle?

Päädyin harrastajateatterin kautta Helsingin Kaupunginteatterin näyttämölle vuonna 2009. Työ on ollut minulle paras koulu. Näyttelin kaksi vuotta freelancerina ja vuonna 2011 sain kiinnityksen Helsingin Kaupunginteatteriin.

2) Mitä työsi pitää sisällään?

Työni on käsikirjoitusten lukua, jatkuvaa harjoittelua ja näyttelemistä. Dubbaan myös piirrettyjä. Tällä hetkellä näyttelen Billy Elliotissa “ikävän” isoveljen roolin ja harjoittelen Studio Pasilan Kummitusjuna-näytelmää. Pian alkavat myös uuden, helmikuussa 2016 ensi-iltansa saavan Vampyyrien tanssi -musikaalin harjoitukset, jossa minulla on päärooli.

3) Millaisia työpäiväsi ovat?

Peruspäivänä saatan mennä kello 9.30 tunnin duppauskeikalle ja siitä kello 11.00-15.00 teatterille harjoituksiin. Sitten vuorossa on seuraava piirrettyjen dubbaus, noin kaksi tuntia, jonka jälkeen suuntaan taas teatterille harjoituksiin 18.30-21.30. Jos illalla on näytös, harjoitukset ovat ainoastaan päivällä. Näytösiltoina teatterilla ollaan viimeistään kello 18.00 ja kotiin päästään näytöksen jälkeen yleensä 22.00 aikoihin

4) Mikä on parasta työssäsi?

Parasta työssäni ovat kollegat eli loistavat työkaverit. Työyhteisömme on todella tiivis ja toimiva. Esiintyminen ja tarinankertominen yhdistää meitä kaikkia. Työyhteisössä olemme hyvä “joukkue”, jossa jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Jokainen näytösilta on uniikki ja uusi yleisö näkee näytelmän ensimmäistä kertaa. Jokaiseen iltaan on panostettava täysillä.

5) Mikä on haasteellisinta työssäsi?

Viikonloppu on näyttelijän työssä ainoastaan yksi päivä eli sunnuntai. Syksyn pimetessä haasteeksi voi muodostua myös se, että työskentelemme usein ikkunattomissa tiloissa. Päivänvaloa ei siis juurikaan näe. Mutta tämäkin on asennekysymys.

6) Miten vietät vapaa-aikaasi?

Vapaa-ajalla teen erilaisia videotuotantoja, muun muassa mainoksia.

7) Miten neuvoisit alasta haaveilevaa?

Näyttelijän työ on duunia siinä missä muukin työ. Ala on paljon mediaseksikkäämmässä maineessa kuin mitä se todellisuudessa on. Työmoraalin on oltava kohdallaan. Tässä työssä pitää jaksaa ”leikkiä” joka päivä. Harjoittelua ei pidä vähätellä. Näyttelijän työ on jatkuvaa harjoittelua. Jos haluat näyttelijäksi, hakeudu teatterikerhoon, esim. ylioppilasteatteriin tai johonkin muuhun vastaavaan. Harjoittele, ota kokeneempien palaute ja neuvot vastaan. Kehitä itseäsi kokoajan.  Itse olen saanut jo lapsuudenkodista mallin, että työn tekeminen on kaikki kaikessa. Se on ollut hyvä malli.

Kuva: Jori Grönroos