Marko Ullgren kertoo työstään Tiedon Lead Solution Architectina.

1) Taustasi: Miten päädyit alalle?

Ensimmäinen kipinä koodaamiseen tuli - kuten monella muullakin ikätoverilla - Commodore 64 -kotitietokoneen myötä jo ala-asteella. Varsinaisesti innostuin IT-alasta aloitettuani fysiikan opiskelun Helsingin yliopistossa. Otin sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen ja se vei heti mennessään. Pian vaihdoinkin pääainetta ja fysiikan opiskelu jäi. Opiskelun ohella päädyin kolmantena opiskeluvuonna osa-aikaiseksi ohjelmistosuunnittelijaksi ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikka työelämä meinasikin viedä kokonaan mennessään, sain tutkinnon suoritettua loppuun ennen kuin aloin työskennellä täysipäiväisesti.

2) Mitä työsi pitää sisällään?

Työssäni Lead Solution Architectina Tiedon Customer Experience Management (CEM) Commerce -yksikössä toimin ratkaisuarkkitehtina asiakashankkeissa sähköisen kaupankäynnin parissa. Olen myös kuusihenkisen arkkitehtitiimin esimies. Ratkaisuarkkitehdin työssä tärkeintä on toimia liiketoiminnan ja ohjelmistokehityksen rajapinnassa, eli analysoida liiketoiminnan tarpeita ja suunnitella, miten nämä tarpeet saadaan täytettyä tietojärjestelmien avulla. Työ vaatii siis ymmärrystä sekä liiketoiminnasta että ohjelmistokehityksestä. Käytännössä työ sisältää erilaisten workshoppien fasilitointia, vaatimusten analysointia, ratkaisujen suunnittelua sekä niiden toteuttamista. Vastuullani on myös koordinoida koodaustiimin työtä ja seurata, että toteutus vastaa vaatimuksia.

Osa työtä on myös koko yksikköämme koskettavien teknisten linjausten suunnittelu ja toteutus. Tiimin esimiehen roolissa pyrin auttamaan tiimiläisiäni erilaisissa HR-asioissa, tärkeimpinä koulutustarpeiden selvittäminen ja erilaisten byrokraattisten esteiden poistaminen. Myös rekrytoinnit ovat osa työnkuvaani esimiehenä.

3) Millaisia työpäiväsi ovat?

Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Projektin vaiheesta riippuen välillä vietän kokonaisia päiviä asiakasyrityksissä keräten ja analysoiden vaatimuksia, toisaalta taas joinain päivinä voin keskittyä ratkaisun toteutukseen. Joskus viilataan porukalla myyntitarjousta myöhään iltaan, joskus taas jahtaan sitkeää bugia koko päivän.

4) Mikä on parasta työssäsi?

Työni on hyvin itsenäistä ja voin itse vaikuttaa työni suunnitteluun. Ratkaisuarkkitehdin roolissa pääsee osallistumaan ohjelmistohankkeen toteuttamiseen koko sen elinkaaren ajan myynnistä aina käyttöönottoon ja tukeen asti. Työpäivät ovat vaihtelevia eikä tylsistymään pääse. Parhaita hetkiä ovat toisaalta myyntikeissien voittaminen, toisaalta ratkaisun saattaminen valmiiksi ja käyttöön. Joskus parhaita päiviä ovat ne, jolloin voin vain luurit päässä keskittyä jonkin vaativan asian koodaamiseen. Elegantin ja asiakasta hyödyttävän ratkaisun aikaansaaminen - isoon tai pieneen ongelmaan - on aina yhtä hienoa. Asiakkaiden toimialat ovat vaihtelevia, joten asioita pääsee tarkastelemaan tuoreista näkökulmista.

Asiakaskokemus on yksikkömme ytimessä, ja meillä on ymmärretty, että se ei ole pelkästään käyttöliittymään liittyvä asia. Hyvä asiakaskokemus edellyttää hyvää ohjelmistoarkkitehtuuria, ja tähän pääsen valinnoillani ja suunnittelullani vaikuttamaan.

5) Mikä on haasteellisinta työssäsi?

Työn itsenäisyys ja vaihtelevuus on myös haaste. Kalenterin täyttyessä on pakko priorisoida asioita, eikä tämä ole aina helppoa. Lyhyessä ajassa riittävän ymmärryksen saaminen vaihtelevilla toimialoilla toimivien asiakkaiden liiketoiminnasta on joskus haastavaa. Usein myös liiketoimintavaatimukset ovat keskenään ristiriitaisia tai vaikeasti toteutettavissa, mutta vaativien ongelmien ratkaiseminen se vasta hyvältä tuntuukin.

6) Miten vietät vapaa-aikaasi?

Kolmen pojan isällä ei vapaa-ajan ongelmia juuri ole. Ison osan vapaa-ajastani vie juniorijalkapallojoukkueen joukkueenjohtajana toimiminen. Fyysisestä kunnostani pidän huolta mm. lenkkeilemällä ja joogaamalla, henkisestä taas lukemalla, käymällä konserteissa ja katsomalla elokuvia.

7) Miten neuvoisit alasta haaveilevaa?

Tärkeintä on aito kiinnostus alaan, koska ajan tasalla pysyminen vaatii alan jatkuvaa seuraamista ja uuden oppimista. Koulutus tietotekniikan alalta antaa hyvän teoreettisen perustan, koska alan nopeasta kehityksestä huolimatta tietojenkäsittelytieteen teoreettinen perusta on pysyy samana. Koodaaminen on alan ydintä ja jos se yhtään kiinnostaa, siihen kannattaa panostaa ihan työllistymisenkin takia. Kannattaa olla laaja-alainen eikä keskittyä jollekin hyvin kapealle osa-alueelle, koska voi olla, ettei tämä kapea osa-alue ole relevantti jonkin ajan kuluttua.

Rohkaisen kaikkia alalle! Työn määrä ja alan merkitys vain lisääntyy, ja kiinnostavia tehtäviä löytyy monenlaisille osaajille, ei pelkästään koodaajille ja arkkitehdeille.

Kuva: Ville Tawaststjerna

www.tieto.fi

Lue myös aiemmin ilmestyneitä Työn ytimessä -juttuja