Uupumus ja ongelmat hallitsevat työstä käytävää keskustelua, mutta työpaikoilla on paljon myös aitoa innostusta, tarmokkuutta ja työhön uppoutumista. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen kutsuu sitä työn imuksi.

Aiheesta väitöskirjan tehneen Hakasen mielestä juuri työn ilosta pitäisi puhua enemmän, sillä sen kautta voi löytää monia kustannustehokkaita keinoja parantaa koko työyhteisön ilmapiiriä ja tuloksellisuutta. Työn imulla kun on taipumus tarttua toisiinkin.

- Työelämässä nähdään usein vain epäkohtia, vaikka siellä on paljon myös energiaa. Samakin ihminen voi tuntea ajoittain stressiä ja väsymystä, mutta olla samalla innostunut työstään.

- Johtamisen ja työyhteisöjen haasteena on vahvistaa tätä myönteistä energiaa työntekijöissä.

Mielekäs työ, jolla on selkeästi asetetut tavoitteet, mahdollisuus tehdä työtä itsenäisesti, kannustava työyhteisö ja esimiehen tuki vahvistavat työmotivaatiota ja työn imua. Jos niistä jokin puuttuu, sitä voi korvata toisilla: kaikkien työ ei ole yhtä kiinnostavaa, itsenäistä ja hyväpalkkaista, mutta sitäkin jaksaa, jos työyhteisössä on hyvä henki ja työmäärä on soviteltu sopivaksi.

- Jokainen meistä kaipaa onnistumisen kokemuksia, arvostusta ja palautetta tekemästään työstä. Mitä järkeä muuten on antaa kaikkensa ja tehdä parhaansa, jos sitä ei kukaan huomaa, Hakanen toteaa.

Päästä irti rutiineista

Vaikka työelämän epävarmuus on yksi työuupumuksen riskitekijä, Jari Hakasen tutkimuksissa eniten työn imua kokivat naiset, määräaikaiset, alle viisi vuotta työssä olleet ja toisaalta yli 30 vuotta ammatissa toimineet. Siis vastavalmistuneet, perhettä perustavat pätkätyöläisnaiset, joiden asema työelämässä on mitä epävarmin ja toisaalta eläkevuosiaan lähentelevät.

- Uran alkuun ja niin sanottuihin ruuhkavuosin liittyy paljon kiirettä ja kuormitusta, mutta silloin ollaan myös motivoituneita ja energisiä. Arjessa on tekemisen meininkiä.

Eniten huolissaan pitäisikin olla keski-ikäisten, ammatissaan jo urautuneiden työn imusta. Mistä he saavat uutta intoa työhönsä?

- Työn iloa koetaan yleensä eniten tilanteissa, joissa lopputuloksen eteen on jouduttu hieman ponnistelemaan. Kannattaa välillä irrottautua rutiineista ja ottaa riskejä, se voi olla hyvin palkitsevaa.

Riskinotto ei välttämättä tarkoita työpaikan tai ammatin vaihtoa. Jo tehtävien tai näkökulman muutos tai uusien työmenetelmien opetteleminen voi tuoda työhön tarvittavaa kipinää.

Mikrotauko puhdistaa mielen

Mutta eivätkö juuri työhönsä uppoutuneet ole vaarassa uupua, kun eivät huomaa tekevänsä liikaa? Niinkin voi käydä, mutta Hakanen pitää innostusta pikemminkin uupumukselta suojaavana voimana.

- Työuupumusta aiheuttaa ensisijaisesti huonosti organisoitu ja mitoitettu työ. Kun työ tuntuu mielekkäältä ja palkitsevalta, on helpompi kohdata sen kuormittavuus, kiire ja ajoittainen stressi.

Ne, jotka kokivat eniten työn imua, nauttivat myös perhe-elämästään eniten. Työhön uppoutuminen ei siis ole perheeltä pois, vaan hyvä perhe-elämä ja mielekäs työ tukevat toisiaan. Jos taas työpaikalla on vaikeaa, alkaa se koetella kotielämänkin sujuvuutta.

- Kannattaa tietysti olla valppaana, ettei ahnehdi liikaa. Jos kädet ovat jo täynnä, pitää osata kieltäytyä kiinnostavistakin töistä ja varata riittävästi aikaa lepoon.

Paitsi lomia ja viikonloppuvapaita, Hakanen suosittelee pitämään pieniä mikrotaukoja pitkin päivää.

- Välillä voi sulkea oven ja katsella ulos ikkunasta, lähteä kävelylle tai pelata erän pasianssia – mitä vain, mikä irrottaa hetkeksi ajatukset työstä. Siten jaksaa paremmin siirtyä taas seuraavaan tehtävään.

Mia Ahola