Työn imulla on merkittävä yhteys työkykyyn, selviää palomiesten hyvinvointia käsittelevästä väitöstutkimuksesta. Työn imu ilmenee esimerkiksi tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön uppouduttaessa.

Työssä koettu aktiivinen tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila eli työn imu on yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Yhteys on riippumaton työhön liittyvistä vaatimuksista ja voimavaroista, yksilön voimavaroista ja elintavoista. Tulokset käyvät ilmi Helsingin yliopistossa 20.3.15 tarkastettavasta Auli Airilan väitöstutkimuksesta, joka perustuu Työterveyslaitoksen 13 vuoden seurantatutkimukseen suomalaisista palomiehistä.

Hyvä itsetunto vaikuttaa hyvinvointiin

Hyvä itsetunto sekä työn voimavarat ja vaatimukset vaikuttavat hyvinvointiin läpi vuosien. Vuosina 1996, 1999 ja 2009 koottu, kyselyihin pohjautuva aineisto mahdollisti myös pitkän aikavälin tarkastelun hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksessa hyvinvointia tarkasteltiin sekä myönteisestä (kuten työn imu ja tyytyväisyys elämään) että kielteisestä (tuki- ja liikuntaelinten kipuoireet, masennusoireet) näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että työn ja yksilön voimavarat ja työn vaatimukset vaikuttavat hyvinvointiin myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuksesta selviää, että hyvinvoinnin kehityspolut voivat olla yksilöllisiä.

Hyvä itsetunto ennusti työn imua vielä 10 vuoden kuluttua. Silti on huomattava,  että paras hyvinvointi työssä ei ole vain persoonallisuudesta kiinni, vaan siihen vaikuttavat olennaisesti myös työn voimavarat. Henkilökeskeisellä lähestymistavalla voi huomata hyvinvoinniltaan eroavia työntekijäryhmiä, jotka jäävät helposti huomioimatta kun tarkastellaan vain isojen ryhmien keskiarvoja. Näin on myös paremmat mahdollisuudet tunnistaa ne henkilöt, jotka tarvitsevat tukea hyvinvointinsa edistämiseen.

Keinot ovat monet

Työpaikoilla on käytössä monenlaisia keinoja työn imun säilyttämiseen ja kasvattamiseen. Hyväksi koettu esimiestyö, työntekijöiden väliset toimivat suhteet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat yleisiä työpaikkojen käytössä olevia keinoja työn imun, ja laajemmin työhyvinvoinnin edistämiseen. Myös yksilölliset tekijät, kuten optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen, hyvä itsetunto sekä terveelliset elintavat, vaikuttivat selkeästi hyvinvointiin ja työn imuun. Työn imun kehittämiseen kannattaa siis panostaa työpaikoilla, sillä se edistää työkykyä ja pidentää myös työuria.

Taustaa:

VTM, Työterveyslaitoksen tutkija Auli Airilan väitöskirja ”Work characteristics, personal resources, and employee well-being: A longitudinal study among Finnish firefighters” tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 20.3.15 klo 12.00. Vastaväittäjänä on professori Ulla Kinnunen, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Anna-Maija Pirttilä-Backman. Väitös kuuluu sosiaalipsykologian alaan. Väitöskirja elektronisena: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153495

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.