Useiden ihmisten työmuisti heikentyy aivoperäisten ongelmien tai viimeistään ikääntymisen myötä.

Työmuistin treenaamisesta tietokoneohjelmilla ja älypuhelinsovelluksilla on tullut hyvin suosittua. Tutkimuksen mukaan aivojumpan hyödyt työmuistille ovat kuitenkin luultua vähäisemmät.

Työmuisti on kuin mentaalinen työpöytä. Se sisältää kulloinkin mielessä olevat ja käsiteltävät asiat. Työmuisti on myös ihmisen tiedonkäsittelyn pullonkaula, sillä sen kapasiteetti on rajattu.

Åbo Akademin psykologian professori Matti Laineen johtamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan aikuisen työmuistin harjoitettavuutta. Tutkimusryhmä on testannut väitettä, jonka mukaan työmuistia on mahdollista parantaa muistiharjoituksilla. Ryhmän kokeet ovat osoittaneet, että työmuistitreenauksen vaikutukset ovat melko rajallisia.

Muistiharjoitusohjelmien eduista ei ole todisteita

Toimiva työmuisti on arkielämän sujumisen kannalta erittäin tärkeä asia. Sen ansiosta voimme kirjoittaa ylös juuri kuulemamme puhelinnumeron tai laskea kertolaskuja päässämme.

Viime vuosina älyllisten toimintojen ja erityisesti työmuistin treenaus on herättänyt suurta mielenkiintoa. Aivotreenausohjelmista onkin tullut maailmanlaajuinen bisnes, mutta samalla niihin kohdistuva tieteellinen kritiikki on lisääntynyt.

Aikaisempien tutkimusten mukaan tietokoneella suoritettava, vähitellen vaikeutuvia tehtäviä toistava harjoittelu voi parantaa suorituksia työmuistitehtävien lisäksi älykkyystesteissä. Uusimpien tutkimusten mukaan työmuistitreenauksen aiheuttamasta yleisen työmuistikapasiteetin paranemisesta, älykkyyden lisääntymisestä tai arkielämän toimintojen paranemisesta ei ole olemassa luotettavaa näyttöä.

Lisätietoja:
Professori Matti Laine ja tutkija Anna Soveri, Åbo Akademi.

Lähde: Suomen Akatemia

 

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.