Lääkärikeskus Aava toteutti kyselytutkimuksen suomalaisten työmotivaatiosta. Vastausten mukaan työmotivaatio on heikommalla tasolla kuin työhyvinvointi ja työilmapiiri.

Motivaatiota on tutkittu yllättävän vähän, vaikka hyvä motivaatio on työssä kuin työssä ratkaisevan tärkeää.

Motivoituneet työntekijät ovat tuotteliaita, parantavat organisaation toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Yritysten tulisikin investoida erityisesti siihen miten työaika käytetään kuin työajan pidentämiseen.

Työmotivaatio on kohdallaan niillä työpaikoilla, joissa on vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja joissa työ on sopivasti itsenäistä. Työmotivaatio sen sijaan kärsii mikromanageerauksesta ja autoritäärisestä johtamisesta.

 

Lähde: Aamuposti, Lääkärikeskus Aava

Kommentit

1

Viivi

Eipä ole ihme, jos pomotteleva ja vanhakantainen pomo vie työmotivaation. Kyllä oli raskasta olla sellaisen pomon alaisuudessa, pimitti tietoa ja jätti hommat alaisille niistä erikseen sopimatta. Mielistellä piti, jos halusi, että jollain tavalla hommat sujuu. Kiiotosta ei saanut. Työ oli mukavaa ja mieleistä, mutta motivaatiota ei ollut. Kansantaloudellisesti ei ole kannattavaa tuollaiset pomot, mutta niitä kyllä tässä Suomen maassa riittää edelleen, vaikka muka johtajakoulutusta vaaditaan ja lisää annetaan.
1

Krause

Viivin kanssa samaa mieltä. 70 kymppiset elää 70-lukua. Oma napa ja salailupolitiikka ei ole tätä päivää. Yhdessä sopiminen ei näiltä onnistu. Yhdessä tekeminen, palkitseminen ja kiittäminen luo motivaatiota.
1

Leena

Onko 5 lausetta artikkeli? Mielestäni tämä on enemmänkin lääkärikeskuksen mainos. Olisi hyvä edes liitteenä linkki tutkimuksen yhteenvetoon.
1

Kati

Voisiko kunnollinen palkka, siis aivan oikea työstä maksettu vastike (ei ainoastaan nimellinen korvaus menetystä vapaa-ajasta), jolla oikeasti tulisi toimeen, lisätä motivaatiota?
1

Voi-Voi

Jos ei syy olekkaan aina pomossa tai huonossa esimiehessä? ! Jos itse onkin väärällä alalla, väärässä tehtävässä tai jollain tapaa ajautunut tilanteeseen - on vaikkapa työpaikalla ollut työtehtävien muutoksia, ja työntekijä on päätynyt tilanteeseen, joka ei vastaakaan "toiveita". Jospa olisikin parempi katsoa peliin, todeta tilanne ja miettiä työpaikan vaihdosta. Työpaikoilla on työtehtäviä, joihin haetaan työntekijöitä. Ei niin, että töissä on ihmisiä, joille keksitään töitä. Siis sekin pitäisi muistaa: ei hitsari voi ryhtyä suit'sait' insinööriksi tai insinööri lääkäriksi. Sihteeristä ei taiota tekemään osastonhoitajan hommia. Ihmisten odotukset ovat välillä niin höosöjä: ei töissä voi olla aina kivaa - kuten ei koko elämäs. Kannattaa oppia kokemaan pettymyksiä ja ymmärtää ne osana elämää. Narsistinen elämänasenne ja minä-minä-keskeisyys ajaa työelämässä tilanteisiin, jotka ovat juurikin näitä motivaation heikentymisiä - kun ei kaikki menekään niinkuin minä-minä olen suunnitellut. Sitten on vuorossa ahdistus, unettomuus ja depressio - ja kenen syytä se on? Työpaikan. Vaikka olisi oma elämä sekaisin: parisuhdeongelmat, ero, velkaantuminen, lasten sairaudet, suhteet vanhempiin, raskas elämäntilanne, omaishoitajuus, yksinäisyys, leskeytyminen.... aina syy on työssä ja esimiehessä.
1

hjhkg

Entä jos syy ei olekaan yksityiselämän puolella, vaan esimiehessä ja ylemmässä johdossa? Minulla oikein yrittivät kaivaa, josko yksityiselämässä olisi ollut jotakin. Työuupumus ei missään tapauksessa voinut olla työnantajan vika. Yksityiselämä korkeintaan kärsi työkuormituksen vuoksi. Mutta voihan itseään virheettömänä pitävä pomo tehdä seurauksesta syyn jne...

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.