Työllisyysnäkymät

Työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet kohtalaisen toiveikkaita

10.3.2020 klo 10:34

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri vuoden 2020 toiselle vuosineljännekselle julkaistiin 10.3.2020.

Barometrin tulosten perusteella työllistämisaikeet pysyvät kohtalaisen toiveikkaina myös huhti-kesäkuussa. Henkilöstömäärän muutoksen saldoluku on positiivinen kaikilla tutkituilla toimialoilla. Vahvimmat työllistämisaikeet raportoidaan tällä kertaa rahoitus- ja vakuutusalalta (+18) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (+16). Alueista parhaassa vedossa on Etelä-Suomi, jossa indikaattori on +9.

Tutkimukseen haastateltiin 627 suomalaista työnantajaa

Tutkimukseen vastanneista työnantajista 19 % ennustaa henkilöstömäärän lisäystä, 6 % vähennystä ja 74 % henkilöstömäärän pysymistä ennallaan. Kun tuloksissa huomioidaan kausitasoitus[1], on saldoluku +8. Näkymässä on kolmen prosenttiyksikön pudotus edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja yhden prosenttiyksikön lasku vuodentakaiseen näkymään verrattuna.

Tutkimuksen kenttätyö tehtiin 6.-28. tammikuuta ennen tietoa koronaviruksen leviämisestä.  

 – On rohkaisevaa huomata, että suomalaiset työnantajat ovat edelleen kohtalaisen optimistisia lähikuukausien henkilöstönäkymien osalta, siitäkin huolimatta, että talouden hidastumisesta varoitellaan tiuhaan tahtiin ja globaalit epävarmuustekijät eivät ole hävinneet mihinkään, ManpowerGroupin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Matti Kariola sanoo.

Kariolan mukaan on myös mahdollista, että suomalaiset työnantajat reagoivat hitaasti päämarkkinoillamme tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta tuorein tutkimus näyttää, että Suomessa osaajapula on kasvanut vuodessa 20 prosenttiyksikköä, ja nyt jopa 67 % työnantajista[2] sanoo, että heillä on vaikeuksia täyttää avoimia työtehtäviä. Luku on jo huomattavasti globaalin tutkimuksen keskiarvoa korkeampi ja osoittaa selkeästi suomalaisen työmarkkinan pullonkaulan: osaavaa työvoimaa ei riitä edes nykytilanteeseen, kasvusta puhumattakaan.

– Koronaviruksen globaaleja vaikutuksia työllistämiseen on vielä liian aikaista arvioida. Monilla markkinoilla on matala työttömyys, ja globaalisti 54 % työnantajista kamppailee työvoiman ja oikean osaamisen löytämisen kanssa, Matti Kariola sanoo.

Kaikki toimialat plussalla

Henkilöstömäärään ennustetaan lisäystä kaikilla seitsemällä sektorilla huhti-kesäkuussa. Vuoden alkuun verrattuna työllistämisaikeet kuitenkin heikkenevät viidellä sektorilla; kun tulosta verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, indikaattori on heikompi neljällä sektorilla seitsemästä.

  • Rahoitus ja vakuutus, kiinteistöala ja liike-elämän palvelut raportoivat kyselyn vahvimmista työllistämisaikeista saldoluvulla +18. Työllistämisaikeet kuitenkin heikkenevät 7 prosenttiyksikköä vertailussa kuluvan vuoden alkuun ja 14 prosenttiyksikköä vertailussa vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna.
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ennustetaan suotuisimpia työllistämisnäkymiä kahteen vuoteen; saldoluku on +16. Näkymät pysyvät lähes muuttumattomina alkuvuoteen verrattuna ja vahvistuvat 6 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta.
  • Teollisuuden työnantajat raportoivat heikoimmista tuloksista neljään vuoteen. Huhti-kesäkuun näkymien saldoluku on +7. Alkuvuoteen verrattuna laskua on 5 prosenttiyksikköä ja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna laskua on 9 prosenttiyksikköä.

– Suomen teollisuus on hyvin riippuvainen ulkomaisesta kysynnästä, ja jos päämarkkinamme alkaisivat hiljentyä, vientiteollisuutemme olisi isoissa haasteissa. Mutta kun tarkastelemme lähikuukausien työllistämisaikeita kahdeksalla tärkeimmällä vientimarkkinallamme, tilanne näyttää vielä valoisammalta kuin osasimme odottaa: työllistämisaktiviteetti vahvistuu kuudessa maassa ja pysyy ennallaan kahdessa, Kariola analysoi.

Kausitasoitetut työllistämisaikeet Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla (saldoluku, järjestys tärkeimpien vientimaiden mukaan):

Saksa +13

Ruotsi + 10

Yhdysvallat + 19

Alankomaat +12

Kiina +6

Iso-Britannia +4

Belgia +13

Norja +16

Alueellinen vertailu

Työmarkkinoiden odotetaan kehittyvän positiiviseen suuntaan kaikilla neljällä alueella. Vahvimmat työllistämisaikeet tulevat Etelä-Suomesta, jossa saldoluku on +9. Pohjois-Suomessa indikaattori on +7 ja Länsi- ja Itä-Suomessa +6. Alkuvuoteen verrattuna näkymät heikkenevät kolmella alueella neljästä. Etelä-Suomen työnantajien rekrytointiaikeet laskevat 6 prosenttiyksikköä, Länsi-Suomen 5 ja Itä-Suomen 2 prosenttiyksikköä, kun taas Pohjois-Suomi raportoi 2 prosenttiyksikön noususta.

Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna näkymät heikkenevät Länsi-Suomessa 8 ja Etelä-Suomessa 5 prosenttiyksikköä. Itä-Suomessa näkymät pysyvät ennallaan ja nousevat Pohjois-Suomessa 7 prosenttiyksikköä.

Keskikokoiset ja suuret työnantajat ennustavat rekrytoivansa eniten

Huhti-kesäkuun työllistämisaikeet ovat positiiviset kaikissa kokoluokissa – keskikokoiset ja suuret työnantajat arvioivat kasvattavansa henkilöstömääräänsä eniten (saldoluku +15 ja +13). Pienintä henkilöstömäärän lisäystä (+2) ennustetaan alle 10 henkilöä työllistävissä organisaatioissa.

Suomen työmarkkinabarometria koskevat lisätiedot ja liitteet voit ladata tästä

Kaikkien 43 maan tulokset ovat nähtävissä interaktiivisella Manpower Employment Outlook Survey Explorer -työkalulla.

ManpowerGroupin työmarkkinabarometrin vuoden 2020 kolmannen kvartaalin tulokset julkistetaan 9.6.2020.

 

Työmarkkinabarometri
Työmarkkinabarometri (ManpowerGroup Employment Outlook Survey) mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kvartaalin aikana. Barometri on lajissaan ainutlaatuinen: se on suurempi, laajempi, pitkäaikaisempi ja kattavampi kuin muut tutkimukset.

www.manpowergroup.fi

 

[1] Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin. Saldoluku saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus.

[2] 67 % suomalaisista työnantajista kamppailee rekrytointivaikeuksien kanssa. Katso tarkemmat tulokset tästä.