Tekemättömästä työstä aiheutuu Suomessa vuositasolla jopa viiden miljardin lasku.

Tekemätön työ aiheuttaa arviolta 4,5-5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Vuonna 2014 suotuisa kehitys on laantunut ja hajonta yritysten välillä tasaantunut. Tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli noussut 6,3 prosentista 7 prosenttiin.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus osoitti, että työkykyä johtamalla edelläkävijäyritykset ovat onnistuneet vähentämään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 prosenttia. Vaikka nousu ei ole prosentuaalisesti iso, se tarkoittaa koko yksityissektoriin suhteutettuna kymmeniä miljoonia euroja.

Ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi hieman alle 20 000 suomalaista. Eläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Jos kaikki organisaatiot johtaisivat työkykyä samaan tapaan kuin edelläkävijät, työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät alle puoleen nykyisestä.

Tutkimusraportti toteutettiin viidennen kerran

Viidennen kerran toteutettu tutkimusraportti selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista.

Tutkimustulosten mukaan tekemättömän työn kustannus vuonna 2014 oli keskimäärin 2 650 euroa henkilötyövuotta kohden tai 7 prosenttia palkkasummasta. Yritysten työkyvyttömyyden kustannukset vaihtelivat 3,2 prosentista 11,5 prosenttiin palkkasummaan suhteutettuna. Euromääräiset kustannukset vaihtelivat 1 500 eurosta 4 900 euroon henkilötyövuotta kohden. Kansantaloudellisesti työkykyjohtamiseen sisältyy siis valtava mahdollisuus.

Vuosikatsauksessa 64 organisaatiota

Maalis-lokakuussa 2015 toteutettuun Tekemättömän työn vuosikatsaukseen osallistui 64 organisaatiota. Niistä kymmenkunta muodosti edelläkävijöiden kohderyhmän, jossa on saavutettu vertailujakson aikana vaikuttavia tuloksia tavoitteellisella työkykyjohtamisella. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla. Edelläkävijöitä yhdistää se, että ne ovat asettaneet työkyvyn johtamiselle euromääräiset tavoitteet, määrittäneet työterveydelle selkeät vastuut ja tavoitteet.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2015 toteuttivat Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Etera, Ilmarinen, If, Varma ja Veritas. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi ja vertailukelpoinen tutkimusaineisto ovat PwC:n varmentamat.

Lähde: Terveystalo