Työntekijän toimintakyky vaikuttaa työssä selviytymiseen. Toimintakyvyn heikentyminen olisi tunnistettava mahdollisimman aikaisin, jotta työkykyä tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein. Uudessa suosituksessa esitellään mittareita ja menetelmiä työkyvyn heikkenemisen varhaiseen tunnistamiseen.

Uusi suositus on tarkoitettu terveydenhuoltohenkilöstölle ja muille työkyvyn ylläpitoon osallistuville kuten esimiehille ja työntekijälle. Suosituksen on julkaissut kansallinen Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkosto (TOIMIA), jota koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Terveydentilan lisäksi työkykyyn vaikuttavat yksilön henkilökohtainen elämäntilanne, osaaminen, elintavat ja motivaatio. Tärkeitä asioita ovat myös työhön liittyvät asiat: esimiestyö, työyhteisö ja työolot. Työssä selviytymistä arvioitaessa on tärkeää huomioida kaikki toimintakykyyn vaikuttavat tekijät.

Työkyvyn tukeminen yhteispeliä

Työkyvyn tukeminen edellyttää neuvottelevaa ja kuntoutumista tukevaa otetta kaikilta työkyvyn ylläpitoon osallistuvilta tahoilta. Näitä ovat työterveyshuolto, muu terveydenhuolto, yrityksen johto, henkilöstöhallinto, esimiehet, luottamushenkilöt ja työntekijä itse.

Työterveyshuollon tehtävänä on edistää yhteistyötä ja koota eri toimijoilta kertyvä tieto yhteen. Vaikka työterveyshuolto koordinoi, vastuu yksilön työkykyyn liittyvien havaintojen tekemisestä jakaantuu kaikille prosessiin osallistuville. Alkuvaiheessa keskeisessä roolissa ovat esimies ja työntekijä itse terveydenhuollon lisäksi. Kuntoutuspalveluiden ja sosiaalipuolen toimijoiden rooli korostuu, kun mietitään jatkotoimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi ja palauttamiseksi.

Työyhteisössä kannattaa olla hereillä

Merkkejä työkyvyn heikkenemisestä on useita ja niitä voivat tunnistaa myös työkaverit. Työkaveristaan huolestunut työntekijä voi ottaa asian puheeksi esimiehen kanssa. Tärkeää on, että merkit huomataan ja asiaan puututaan.

Yksittäisiä merkkejä työkyvyn heikkenemisestä voi olla kaikilla silloin tällöin, mutta jos merkkejä on useampia ja toistuvasti, on syytä huolestua.

Merkkejä työkyvyn heikkenemisestä saattavat olla:

- Motivaation muuttuminen

- Kielteinen palaute asiakkailta

- Toistuvat ristiriitatilanteet työyhteisössä

- Päihteiden käyttö

- Poissaolot maanantaisin, perjantaisin tai loman alussa ja lopussa

- Muutokset käyttäytymisessä: ärtyneisyys, vetäytyminen, epäsiisteys

- Vuorokiertoon liittyvät poissaolot

- Keskittymisvaikeudet, hajamielisyys, unohtelu, oppimisen ongelmat

- Pitkittyvät työpäivät, jatkuvat ylityöt

- Työaikapoikkeamat esim. jatkuva myöhästely

- Työn laiminlyönti: vastuut, aikataulut, poikkeamat työsuoritteiden määrässä tai laadussa

 

Suositus ”Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen” on julkaistu TOIMIA-tietokannassa (www.thl.fi/toimia/tietokanta ), joka on toimintakyvyn arvioinnista kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille tarkoitettu työväline. Tietokanta on avoin ja maksuton. Suosituksen on laatinut Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston (TOIMIA) Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä. Suositus korvaa TOIMIA-tietokannassa 26.1.2011 julkaistun suosituksen: Jukka Sipponen, Ulla Salmelainen ja Susanna Syrjäsuo ”Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa.

Lähde: Työterveyslaitos

Kommentit

15

Viipsu

Nämä liittyvät myös työmäärään, jota ei pysty hallitsemaan. Moni ei uskalla sanoa ei. - Keskittymisvaikeudet, hajamielisyys, unohtelu, oppimisen ongelmat - Pitkittyvät työpäivät, jatkuvat ylityöt - Työn laiminlyönti: vastuut, aikataulut, poikkeamat työsuoritteiden määrässä tai laadussa

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.