Työhaastattelu alkaa mitä todennäköisimmin tällä klassikkokysymyksellä, joka ei oikeastaan edes ole kysymys.

Haastattelijan tavoitteena on kuulla, miten tiivistät oleellisimman omasta osaamisestasi ja työhistoriastasi. Kyse ei ole kymmenien minuuttien monologista, joten ihan kaikkea ei kannata lähteä avaamaan. Kertomalla itsestäsi kuitenkin kertaat samalla haastattelijalle, miksi olet haastattelussa ja mitkä olivatkaan tärkeimmät ominaisuutesi työntekijänä – ikään kuin muistutat häntä siitä, miksi alunperinkin erotuit joukosta.

Tämä työhaastatteluiden vakiokysymys osuu luonnollisesti yleensä aivan haastattelun alkuun, joten vastauksellasi virität haastattelijan oikeaan tunnelmaan ja jatkat ensivaikutelman luomista. Ei siis ole aivan sama, minkälaisella "puheenvuorolla" haastattelun avaat.

Jos ennen työhaastattelua tuntuu vaikealta tiivistää koko työ- ja opiskeluhistorian merkittävimpiä etappeja järkeväksi kokonaisuudeksi, ehdotan taktiikaksi uratarinan luomista. Ja ehei, nyt ei satuilla, vaan rakennetaan omasta työhistoriasta tarinallinen kertomus, jonka pääjuonenkäänteet on helppo sitten muistaa työhaastattelutilanteessa.

Voit miettiä uraasi vaikkapa merkittävimpien käännekohtien kautta: mitkä tapahtumat ja asiat ovat saaneet sinut opiskelemaan tiettyä alaa, vaihtamaan työpaikkaa ja lopulta nyt tähän rekrytointitilanteeseen? Tai vaihtoehtoisesti voit kuvata työuraasi ikään kuin oppimiskäyränä: mitä eri työtehtävät ovat opettaneet sinulle ja miksi siirryit seuraavaan, mitä olet oppinut itsestäsi matkan varrella.

Jos itsestä kertominen tiivistetysti ja johdonmukaisesti tuntuu haastavalta, kannattaa vastausta harjoitella etukäteen ja valmistautua siihen, kuten muuhunkin työhaastatteluun. Todennäköisyys sille, että kyseinen klassikko osuu työhaastattelussa kohdallesi on nimittäin todella suuri.

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

 

Lue aiempia Työkyöpeli-blogeja

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.