Vuosi alkaa vedellä viimeisiään ja on aika katsoa hiukan peräpeiliin: mitä rekrytoinnissa tänä vuonna oikeastaan tapahtui?

Kuten aiemminkin olen todennut, rekrytointi ei ehkä ole se kaikkein turbulentein ala Suomessa ja rapakon takaa kantautuvien trendien omaksuminen täällä kestää aina jonkin aikaa. Siispä se, mistä maailmalla ehkä kohistaan juuri nyt, ei välttämättä ole päätynyt suomalaisten rekrytoijien työpöydille uusina työkaluina, kanavina tai ajatusmalleina. Ilahduttavia poikkeuksia toki löytyy meiltäkin: rohkeutta kokeilla uutta ja rikkoa rekrytoinnin perinteistä kaavaa.
 
Itse nostan seuraavat viisi rekrytointitrendiä vuoden 2016 listan kärkeen asioina ja ilmiöinä, jotka mielestäni sävyttivät mennyttä rekrytointivuotta merkittävimmin.
 
1. Työntekijälähettilyys

Työnantajakuvan merkitys kasvaa niin perinteisessä rekrytoinnissa kuin osana yritysten maineenhallintaa. Enää ei ole ihan sama mitä yrityksestä puhutaan työnantajana – päinvastoin. Siksi yritykset ovatkin ymmärtäneet nykyisten työntekijöidensä jos kenen olevan tärkeä äänitorvi kun puhutaan työnantajamaineesta. Työntekijöitä kannustetaan ja palkitaan kertomaan työstään eritoten sosiaalisessa mediassa. Veikkaan työntekijälähettilyyden olevan vasta tosissaan rantautumassa Suomeen ja että tulemme näkemään kiinnostavia tekoja aiheen ympärillä myös tulevina vuosina.
 
2. Itsensä brändääminen – edelleen

Tänäkin vuonna työnhakijamassasta erottuivat edukseen ne, jotka ovat osanneet brändätä itsensä somessa niin työntekijöinä kuin asiantuntijoinakin. Tämän trendin en usko hiipuvan hetkeen, sen verran monella työnhakijalla ajatuskin tästä on vielä hakusessa, joten työsarkaa löytyy.
 
3. Uusien teknologioiden hyödyntäminen
Rekrytoijien puolella vuosi näyttäytyi monelle vuotena, jolloin uusia teknologioita alettiin ottaa osaksi rekrytointia. Videon hyödyntäminen rekrytoinnissa kasvaa koko ajan ja etenkin asiantuntijatehtäviin hakijat seulotaan yhä useammassa yrityksessä videon välityksellä. Lisäksi kevyemmät rekrytointityökalut alkavat hiljalleen saada ansaitsemaansa jalansijaa markkinoilla perinteisten ja kankeiden työkalujen kustannuksella. Monessa näistä somella on merkittävä rooli hakuprosessissa ja hakijoiden kanssa halutaan aidosti olla vuorovaikutuksessa haun edetessä.
 
4. Yrittäjähenkisyyden kaipuu
Jos joku ominaisuus on työpaikkailmoituksessa vilissyt suorastaan kiusaksi asti tänä vuonna niin hakijoilta peräänkuulutettu yrittäjähenkisyys. Edellisvuoden ”hyvä tyyppi” on saanut antaa tilaa reippaalle yrittäjähengelle, jota toivotaan nyt lähes alasta riippumatta hakijoilta.
 
5. Rekrytointikampanjasta tuloshakuiseksi markkinointikampanjaksi
Rekrytointikampanjat ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän viestintä- ja markkinointikampanjoita, niin tavoitteidensa, toteutuksensa kuin mittaamisenkin osalta. Ja hyvä niin. Vaikka rekrykampanjaa ei ehkä voikaan suoraan rinnastaa tuloshakuiseen markkinointi- tai viestintäkampanjaan, on siihenkin käytettyjen eurojen järkevää tuottaa myös jotain – mielellään tietenkin parempia hakijoita ja timanttisempaa työnantajamainetta kampanjan tekijälle. Enää ei riitä, että ilmoittaa Hesarissa avoimesta paikasta ja toivoo parasta, sillä monikanavaisuuden myötä myös rekrykampanjoita voidaan parhaimmillaan mitata hyvinkin tarkasti. Ja mikä parasta, tuloksista voidaan ottaa opiksi.
 
Paula Narkiniemi
vapaa kirjoittaja
Twitter: @PoolaKristiina

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.