Nyt seuraa jatkoa Työnhakijoiden turn off -listauksen osaan 1. Tällä kertaa perehdymme rekrytointiviestinnän maailmaan ja työnantajien huonompiin hetkiin tällä saralla.

Rekrytointiviestintä on haastava laji, ainakin jos aihetta arvioi työnhakijoiden näkövinkkelistä – sen verran usein työnantajat tuntuvat suorastaan mokaavan tässä asiassa. Unohdetaan, että myös rekrytointiviestintä, kuten muukin viestintä, on kahdensuuntaista ja myös tässä hommassa pätevät perus kohteliaisuuden lait.
 
Prosessi alkaa viimeistään siinä kohtaa kun työnantaja julkaisee työpaikkailmoituksensa ja sen tulisi päättyä vähintään työnhakijan saamaan tietoon prosessin päättymisestä tämän kohdalla. Prosessi voi tyssätä jo hakukirjeeseen tai päättyä vasta siinä kohtaa kun työntekijä aloittaa uudessa työssään. Ja tähän väliin mahtuu monen monta muuta vaihetta, joiden aikana työnhakijoiden kanssa viestitään – tai ei viestitä, kuten seuraavasta top-listauksesta huomataan. Tässä siis Työnhakijoiden turn off -lista rekrytointiviestintään.
 
1. Tyhjät lupaukset
Jos luvataan olla yhteydessä, palata asiaan tai millään tavoin rekrytointiprosessin aikana annetaan ymmärtää, että yhteydenpitoa on luvassa työnantajan puolelta, tämän lupauksen olisi syytä pitää. On suorastaan käsittämättömän yleistä että työnantajan puolelta yhtäkkiä vaietaan kokonaan jossain vaiheessa prosessia – ei kiitosviestiä, ei massahylkäysviestiä, ei mitään.
 
2. Vaikene kuin muuri
Tämä on 1-kohtaan verrattuna vieläkin inhottavampi lopputulema viestinpidolle: hakija ei saa minkään valtakunnan paluuviestiä työnantajalta. Jos kyseessä on sähköpostilla tehtävä hakemus, viestiin ei tule edes kuittausta hakemuksen perille tulosta ja jos taas lomakemuotoinen hakemus, hakemuksen rekisteröintiviesti jää jonnekin matkalle eli itse ohjelmassa on vikaa.
 
3. Ne pienet asiat
Samalla tavalla kuin työnantajia ärsyttävät hakijoiden tekemät pikku virheet kirjoitusvirheistä väärälle henkilölle osoitettuun viestiin, ärsyttävät pienet mokat myös hakijoita. Oikeastaan kaikki mikä paljastaa työnantajan laiskuuden ja ylimalkaisuuden hakuprosessia kohtaan tuntuu hakijasta nihkeältä. Monelle hakemukseen ja työnhakuun ylipäätään panostaminen ja ajan käyttäminen on periaatekysymys. Siksipä työnantajan välinpitämätön suhtautuminen rekrytointiviestintään tuntuu inhottavalta, etenkin jos mokan olisi voinut helposti välttää panostamalla edes hitusen.
 
4. Työpaikkailmoitus ei vastaa todellisuutta
Pieni kaunistelu kuuluu asiaan rekrytoinnissa, mutta silloin kun työnantaja ei onnistu kuvaamaan avoinna olevaa tehtävää edes sinne päin ja totuus työstä selviää hakijalle vasta haastattelutilanteessa tai pahimmillaan vasta työn alettua, ollaan viestinnässä menty ihan huolella metsään.
 
5. Kynä putoaa ihan loppumetreillä
Olet ollut mukana rekrytointiprosessissa koko sen pitkän matkan, käynyt haastatteluissa, testeissä ja ehkäpä tehnyt muutaman työnäytteenkin. Jäljellä on enää sinä ja pari muuta finaaliehdokasta. Ja sitten se tapahtuu: työnantajasta ei kuulu mitään. Odotat sitä viimeistä puhelua valituksi tulemisesta kuin kuuta nousevaa mutta mitään ei kuulu. Lopulta olet itse työnantajaan yhteydessä ja kyselet josko päätös valinnasta oltaisiin jo tehty, jolloin sinulle valkenee että soitto sinulle on ”unohtunut”. Mikäs sen nolompaa työnantajalle ja nöyryyttävämpää hakijalle, joka on antanut kaikkensa saadakseen työn.
 
Kerro toki myös oma ”suosikkisi” työnantajien rekrytointiviestinnän mokista.
 
Paula Narkiniemi
vapaa kirjoittaja
Twitter: @PoolaKristiina