Haluaisitko lisätä omaa hyvinvointiasi? Työhyvinvoinnista on puhuttu iät ja ajat, mutta se ei koskaan mene pois muodista.

Se mitä kukin kulloinkin tarkoittaa puhuessaan työhyvinvoinnista, voi vaihdella asiayhteyden, näkökulman tai vaikka oman elämäntilanteen mukaan. Keskustelijat saattavat jopa puhua toistensa ohi yhden painottaessa työterveyttä, toisen työilmapiiriä ja kolmas vaikka hyvää johtamista.

Kovin tarkkaa ja jäykkää määritelmää tuskin kannattaa edes laatia, sillä työhyvinvoinnin käsite muuttuu työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä. Työpaikalle menokaan ei ole enää niin kaavamaista erilaisten etätyökäytäntöjen ja tekniikan sallimien uusien ratkaisujen myötä. Ehkä voisikin puhua laajemmin pelkästä työntekijän hyvinvoinnista, joka kattaa paitsi kokonaisvaltaisemman hyvinvoinnin tukemisen työpaikalla, ja heijastuu myös vapaa-aikaan ja perheen hyvinvointiin. Työntekijä nähdäänkin yhä useammin kokonaisuutena, ei vain resurssina työpaikalla.

On hienoa, että työntekijöiden tarpeiden huomioimisesta ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta edistämisestä on tullut yhä yleisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Perinteisten työhyvinvointia tukevien asioiden, kuten työpaikkaruokailun tai liikuntamahdollisuuksien järjestäminen on monelle niin itsestään selvää, ettei sellaisia enää osata pitää minään etuutena tai satsauksena työhyvinvointiin. Kuitenkin oikeanlaisella, terveellisellä ravinnolla sekä sopivalla liikunnalla on edelleen erittäin tärkeä merkitys jaksamisessa sekä palautumisessa.

Työhyvinvointiin kuuluu hyvän johtajuuden tukemista, erilaisia hyvinvointia tukevia valmennuksia ja luentoja, hyvinvointitutkimuksia ja -mittareita sekä työn ergonomiaan ja työpaikan fyysiseen ympäristöön ja viihtyvyyteen liittyviä asioita.  Työnantajien onkin mietittävä, minkälaisista työhyvinvoinnin satsauksista on oikeasti hyötyä eli mikä on ”return on wellness”. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen satsaus työhyvinvointiin tuo hyötyjä, joista osa näkyy nopeasti, osa vasta pidemmän ajan kuluttua sitoutuneena henkilöstönä, vähentyneinä poissaoloina, kasvavana työtehona sekä houkuttelevana työpaikkana.

Erilaisten hyvinvointitarpeiden tukemisessa ja niiden vaikutusten ymmärtämisessä on myös haasteita. Siksi tarvitaan tutkimuksia erilaisten uusien käytäntöjen vaikutuksista. On pyrittävä tunnistamaan aidosti hyvinvointia parantavat toimenpiteet ja vältettävä sellaisia ”hyvinvointitemppuja” joiden positiivinen vaikutus on lyhytaikainen.

Työhyvinvoinnin johtaminen vaatii aitoa paneutumista tarpeisiin ja sulautumista osaksi arkea. Tutkimusten ja mittareiden lisäksi on osattava toteuttaa tarvittavia muutoksia. Työntekijöiden hyvinvointiin investoiminen onkin keskeinen johtamisen väline ja osa strategiaa. Se tarjoaa ratkaisevan edun, jolla parhaat työpaikat saavat myös parhaat osaajat.

Vinkit arkeen:

Kun kuuntelet henkilöstöä, valmistaudu vastaamaan odotuksiin

Ota työhyvinvointikeskustelut osaksi kehityskeskusteluja

Valmenna esimiehet

Mahdollista jatkuva oppiminen

 

Kirsi Nuotto on HR:n, johtamisen sekä kulttuurin kehittämisen ammattilainen, joka suhtautuu intohimoisesti kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistämiseen. VTT:n henkilöstöjohtajana Kirsi uskoo, että positiivinen muutos auttaa henkilöstön hyvinvointia ja että sen strateginen merkitys korostuu entisestään. Kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatteleva työnantaja on vastuullinen ja hyvinvointi on kilpailuvaltti, kun houkutellaan parhaita osaajia. VTT valittiin vuoden Aktiivisimmaksi työpaikaksi keväällä 2018.