Tutkimusten mukaan tunneäly on asia, jota jokainen voi kehittää. Valtaosa ihmisistä näyttää tarvitsevan enemmän tai vähemmän harjoitusta näissä asioissa.

On meidän kaikkien onni, että näissä asioissa voi kehittyä, vaikkakin se vaatii yksilöltä tietoisuutta muutoksen tarpeesta sekä halua käydä läpi niitä asioita, joiden kautta tunneäly kehittyy kestävällä tavalla aina resurssiksi ja voimavaraksi asti. Tehtävä ei ole helppo, eikä matka lyhyt, mutta kokemukseni mukaan tulokset ovat leukoja loksauttavia ja elämää mullistavia positiivisella tavalla.

Tunneälystä on puhuttu paljon, mutta asiaa tunnutaan järkeistävän liikaa. Kyseessä on taito, joka pitää käytännön tilanteissa harjoitella, pelkkä teoria ja kirjatieto eivät riitä tekemään muutoksia. Länsimaisessa kulttuurissa kovat arvot ovat korostuneet ja pehmeät asiat kuten tunneäly ovat jääneet varjoon. Tilanne on ristiriitainen, koska näiden pehmeiden, taitojen tiedostamattomuus ja puute näkyy yhteiskunnassamme erilaisina ongelmina kuten työpaikkakiusaamisena.

Rekrytoinnin yhteydessä pystytään ennalta ehkäisemään kiusaamistilanteiden syntymistä, kun rekrytoinnin hoitaa tunneälykäs henkilö. Hän pystyy tiedostamaan myös oman toimintansa puutteista ison osan ja hyödyntämään tilannetajua, joka ei tottele omaa egoa. Sen sijaan, jos rekrytoijana on tunneälyään vähemmän harjoittanut henkilö, on todennäköistä, että hän rekrytoi enemmän kaltaisiaan. Joissain tehtävissä toki pärjää vähemmilläkin tunnetaidoilla. Tällaisia ovat erilaiset vahvasti rutiineihin ja vähäiseen vaikuttamiseen liittyvät tehtävät, mutta luovaa ongelmanratkaisua, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja tai yhteistyötä ja ihmisten johtamisen taitoja vaativissa tehtävissä hyvät tunnetaidot omaavat henkilöt pärjäävät paremmin muut tai heitä korkeamman loogisen älykkyyden omaavat henkilöt.

Kehittämällä tunnetaitojasi, kehittyvät samalla niin henkilökohtaiset kuin rekrytointiosaamisen taitosi.  Opit valitsemaan tunneälykkäitä henkilöitä töihin, ymmärtämään entistä paremmin millainen on hyvä johtaja, hallitset hyvinvointia edistävät työyhteisötaidot, opit suhtautumaan kiireentunteeseen oikein etkä päästä itseäsi palamaan loppuun. Vuorovaikutuksessasi tapahtuu merkittäviä muutoksia. Löydät elämääsi hyväksyvämpää suhtautumistapaa, mikä lisää yhteistyökykyäsi ja neuvottelutaitoja. Opit myös lukemaan toisesta henkilöstä paremmin hänen tunnetilan vaikutusta hänen työhön ja päätöksentekoon. Tunneälykkyys näkyy myös silloin, kun jonkun toisen tunnetaidot pettävät, koska tunneälykkäämpi henkilö osaa hoitaa tilanteen loukkaamatta ketään osapuolta ja joutumatta itse uhriksi. Tunneäly synnyttää dialogia ihmisten välillä, mikä tarkoittaa esimerkiksi vastavuoroista hyväksyvää suhtautumistapaa keskustelussa.

Nyt luettuasi tämän saatat ajatella, että kyllähän sinä jo tiedät tämän. Niin moni tietääkin, mutta osaatko oikeasti käyttää näitä taitoja tai oletko harjoittanut niitä siinä määrin, että ne ovat työssäsi resurssi ja voimavara? Kokenutkin rekrytoija tai psykologi tarvitsee harjoitusta, koska näissä taidoissa ei järki, työkokemus tai tietty koulutus takaa onnistumista. Täydellistä ei ole, eikä se ole myöskään realistinen tavoite tässä asiassa, mikä elää vuorovaikutussuhteissa ja vaatii siten jatkuvaa mielen joustavuuden harjoittamista kohdatessa erilailla ajattelevia ihmisiä.

Voimakkaita tunteita herättävät tilanteet auttavat sinua testaamaan mikä on todellinen osaamisesi tunnetaidoissa. Mitä silloin tunnet, koet ja mitä ajattelet? Pakenetko mielesi tasolla paikalta, kiivastutko vai uskallatko oikeasti kohdata tilanteet ja selvittää ne?

Monet niistä syistä minkä takia työn tuottavuus kärsii, johtuvat tunnetaitoihin liittyvistä kehittämistarpeista. Rekrytoinnin myyjä ei ehkä halua soitella asiakkaita, koska turhautuu jatkuvista kieltävistä vastauksista ja kokee itsensä huonoksi. Voi olla, ettei rekrytoijallakaan ole kanttia esittää kaikkia tarpeellisia kysymyksiä hakijalle, jos kokee itsensä hölmöksi esittäessään sellaisia tai, jos pelkää loukkaavansa sillä hakijaa, vaikka kyseessä olisi hyväksyttävä kysymys. Saattaa myös olla, että hakija ei halua vastata kaikkiin esitettyihin kysymyksiin tai kiertelee niissä, jottei hänen heikkoutensa paljastuisi. Myös rekrytoinnin tilaaja saattaa katsella tilannetta vain mieltymystensä mukaan. Kaikissa näissäkin tilanteissa on kyse tunneälystä ja tunnetaidoista. Ongelmat tilanteiden taustalla liittyvät usein erilaisiin pelkoihin ja uskomuksiin, joiden käsittely on tunnetaitojen kehittämistarpeeseen liittyvä asia. Kukaan edellä kuvatuista henkilöistä ei toiminut parhaalla tavalla ns. tunneälykkäästi kuvatussa tilanteessa. Vähäiset tunnetaidot eivät riitä, mutta liikakin on liikaa. Tasapaino on jossakin siinä välillä ja se löytyy usein vasta harjoittelun ja itsetuntemuksen kehittymisen tuloksena.

Kirsi Mäkinen, Muutosympyrä Oy
Uuden ajan rekrytointikonsultti, joka haluaa edistää tietoisemman ja tunneälykkäämmän työyhteisön kehittämistä.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.