Oletko joskus epäonnistunut henkilövalinnoissa? Syitä on monia, mutta nyt puhun siitä, miten rekrytoija ja valintoja tekevät henkilöt voivat omia henkilökohtaisia taitojaan kehittämällä vaikuttaa asioihin. Tunneälykäs rekrytoija osaa huomioida sekä valinnan tekevän esimiehen sekä työnhakijan tunnetaitojen tason omassa toiminnassaan. Oletko pohtinut kuinka olisit oman toimintasi tai ajattelusi muuttamisella voinut estää tilanteen epäonnistumisen, mutta et vain tajunnut sitä sillä hetkellä? Me kaikki osaamme olla jälkiviisaita, mutta voisiko tunneälysi ratkaista asioita?

Tiesitkö, että tilannetajussa on kyse yksilön itsetuntemuksesta ja tunneälystä? Oma tietoisuudentila saattaa vaikuttaa siihen, pystytkö katsomaan samaan aikaan itseäsi, kun katsot edessäsi olevaa työnhakijaa? Vuonna 1995 tutkija, psykologi Daniel Goleman kirjoitti kirjassaan ”Tunneälyä työelämässä”, että tunneäly on merkittävämpi yksilön työssä menestymiseen liittyvä tekijä kuin looginen älykkyys ns. järki. Sittemmin tunneälyä ovat tutkineet useat asiantuntijat ja sitä kautta on syntynyt myös menetelmiä tunneälyn kehittämiseen.

Tunnetaitojen merkittävin kehittämiskeino on kuitenkin vuorovaikutus ihmisten kanssa. Ei ihme, että vuorovaikutustaitoja korostetaan kaikissa työpaikkailmoituksissa. Samaan aikaan sen kerrotaan olevan myös merkittävä ongelma työyhteisöissä ja ihmisten välisissä tilanteissa se ratkaisee onnistuneen yhteistyön syntymisen.

Taitojen kehittämisessä on ollut kuitenkin esteenä esimerkiksi se, että kyseisiä asioita yritetään oppia hallitsemaan järkiperäisesti lukemalla kirjoja ja käymällä luennoilla, mutta käytännön harjoitus jää tekemättä.  Jos luotamme pelkästään järjen kautta meille paketoituun tietoon, unohdamme, ettei ihminen ole pelkkä järkiolento vaan hänen toimintaansa muokkaavat tunteet. Mikäli näin ei tapahtuisi, syntyisi vain huonoja päätöksiä, jotka jossain tilanteissa osoittautuvat toimimattomiksi juuri siitä syystä, että joitakin tunnetason asioita sivuutettiin. Kirjatieto tulee siis viedä käytäntöön.

Ehkäpä siksi epäonnistuneiden rekrytointien taustalla saattavat joskus näkyä tunneälyn ongelmat siten, että ei tunnisteta ja ymmärretä vuorovaikutustyylin taustalla olevaa tunneviestintää eli mitä haastateltavan vuorovaikutustyyli kertoo hänestä ja mitä haastattelija viestii omasta maailmastaan vuorovaikutustyylinsä kautta. Väärinymmärryksessä on usein kyse vaan kahden ihmisen tunnetaitojen haasteesta, siitä ettei puhuta samaa kieltä ja tiedostetaan asioita eri tavoin.

Tunneäly on siis tietoisuutta omista tunteista, omien tunteiden ymmärtämisestä, oman tunnetilan vaikutuksesta muihin ihmisiin, päätöksentekoon ja stressiin tai muutostilanteisiin. Oman mielen ymmärrys saattaa olla juuri sitä tilannetajua, joka ratkaisee miten rekrytointisi onnistuu ja miten ymmärrät omaa toimintaasi haastatteluprosessin aikana. Kaikki mitä et tiedosta, muokkaa mielipidettäsi ja valintapäätöstäsi. Se vaikuttaa myös siihen saatko onnistumisen kokemuksen rekrytoinnin hoitamisessa ja mikä sen palaute on.

Kun pohditaan onko tapahtunut virheellinen valinta, ei ole kyse välttämättä valitun henkilön tahallisesta halusta olla hankala, ilkeä tai itsekäs eikä hän ole välttämättä huono työssään. Ongelmat yksilön sopivuudessa tehtävään liittyvät usein tilanteisiin, joissa oli vuorovaikutushaasteita. Kyse saattaa olla vain siitä, että toiset osaavat luontaisesti kehittää omaa osaamistaan tunneasioissa, mikä vaikuttaa viestintään, kun taas toiset tarvitsevat siihen tukea ja valmennusta.  Ongelma on silloin molemminpuolinen ja tarkastelua ei pidä kohdentaa pelkästään valittuun henkilöön vaan olisi hyvä nähdä myös muiden ihmisten vaikutus ongelmallisissa tilanteissa. Haluaisin myös kumota tähän asiaan liittyvän myytin siitä, että asiaan olisi vaikea saada muutosta, koska ihminen ei muutu. Kyllä muuttuu, mutta se edellyttää että kumpikin osapuoli ymmärtää ja tiedostaa oman muutostarpeensa ja sitoutuu tarvittavan muutoksen tekemiseen.

Henkilökohtaisten tunnetaitojen kehittäminen mahdollistaa rekrytointityössä onnistumisen siksi, että henkilö ymmärtää oman tunnetilansa vaihteluita keskustellessaan muiden ihmisten kanssa ja miten siihen pitää suhtautua. Hän ymmärtää myös sen, että oma viestintyyli vaikuttaa suoraan toisen viestintään, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Henkilökohtainen vuorovaikutusosaaminen korostuu silloin, kun työkaluina ovat internet ja etäviestintä. Ei siis ole samantekevää miten varmistetaan, että kriittisissäkin tilanteissa rekrytointi onnistuu.

Kirsi Mäkinen
Muutosympyrä Oy pyrkii edistämään tietoisempia rekrytointeja ja työyhteisön kehittämistä. Haluatko pitää huolen siitä, että tunneälysi edistää rooliasi rekrytoinnin asiantuntijana?

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.