Tekoäly, robotiikka, koneoppiminen ja muut koneistumisen ilmiöt ovat viime aikoina nousseet vahvasti esille työelämän tulevaisuutta käsittelevissä keskusteluissa ja kirjoittelussa - mutta pitääkö tavallisen työntekijän olla näistä trendeistä huolissaan pohtiessaan omaa työuraa?

”Robotit vievät kaikki työt” -otsikoinneilla maalaillaan työelämän tulevaisuutta, jossa ihmisen rooli työntekijänä muuttuu tai häviää kokonaan. Ja tottahan se on, muutos on käynnissä, mutta helposti keskustelusta tuntuu unohtuvan se, ettei se ole lainkaan huono asia, vaan ennemminkin väistämätön hyvä. Emmehän mekään tee samoja töitä kuin esi-isämme ennen vaikkapa teollistumisen aikakautta: aina työelämä ja työnteko on muuttunut kohti automatisoidumpaa ja vähemmän ihmistä manuaalisen työn suorittajana tarvitsevaa mallia. 

Samalla kun media nostaa robotiikan tai tekoälyn vievän tuhansilta työpaikat tulevaisuudessa, jätetään sivulauseen se tosiasia, että tulevaisuudessa työtä on kyllä tarjolla ihmisillekin, jopa enemmän kuin nyt, se vain on erilaista. Edelleen tarvitaan ihmisiä koneiden lisäksi, joten pelottelu tulevaisuudella, jossa robotit vievät kaikkien työt, tuntuu hassulta.

Jatkossa jos koskaan työelämäntaidot nostavat merkitystään: ihmisen suurin koneista erottautumistekijä on tunneäly ja sen mukanaan tuomat taidot. Samoissa jutuissa, joissa tekoälyn tulevaisuutta maalataan, korostetaan lähes poikkeuksetta taitoja, joiden varaan työntekijöiden tulevaisuus erityisesti rakentuu: hyvien vuorovaikutustaitojen ja uuden oppimisen taidon. Jos näiden varaan rakentaa omaa ammatillista osaamistaan, pärjää jo pitkälle.

Näen itse koneistumisen positiivisena ilmiönä: joku muu (eli se kone) tekee tulevaisuudessa tylsät ja monotoniset työt puolestamme. Näin aikaa jää sille tärkeimmälle eli ajattelulle, luovuudelle, vuorovaikutukselle ja uuden kehittämiselle. 

Tietenkään työelämä ei tule olemaan samanlainen kymmenen vuoden kuluttua, mutta eihän se ollut sitä kymmenen vuotta sittenkään. Jos jotain, niin nyt kannattaa keskittyä niihin työelämäntaitoihin, joita tarvitaan tulevaisuudessakin, ja joita on tarvittu tähän päivään mennessäkin, eli juurikin hyviä vuorovaikutustaitoja ja halua oppia uutta. Kuulostaa hyvältä, eikö?

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina