Arvojen ja kulttuurin merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan. Monet organisaatiot rakentavat aktiivisesti kulttuuriohjelmia ja korostavat arvojaan liiketoiminnan tukijalkana. Jotkut jopa toimivat hyvin näkyvästi niiden mukaisesti. 

Suomessa esimerkiksi Finlayson on ottanut vahvasti kantaa muun muassa sukupuoliseen ja seksuaaliseen tasa-arvoon. Yrityksen tuotteita on jopa vedetty myynnistä sellaisilta jälleenmyyjiltä, jotka eivät näitä arvoja heidän kanssaan jaa, tai joiden omat arvot ovat selkeästi Finlaysonin näkemyksien vastaisia. Eikä Finlayson ole ainoa, joka toimii näin.

Kun taistellaan alan parhaista osaajista, halutaan sitoa heidät tiettyyn arvopohjaan. Näin kasvatetaan pysyvyyttä ja sitoutuneisuutta sekä pienennetään palkkakriittisyyttä, jotta työntekijät eivät niin helposti karkaisi kilpailijalle hieman paremman palkan toivossa, ja monista muista syistä.

Rakennetaan jopa työnantajan arvolupauksia siitä, miten työntekijöitä kohdellaan ja miten työnhakijoille halutaan kuvata organisaation arvostus työntekijöitään kohtaan. Vaikka arvolupaus on eri asia kuin arvot, niillä on selkeitä yhtymäkohtia.

Mutta onko arvoilla väliä, kun työtön työnhakija kokee painetta työllistyä? 

Vaikka Suomessa puhutaan paljon osaajapulasta eri aloilla, monelle työttömyys on arkipäivää. Työllistyminen voi olla haasteellista varsinkin nuorille vastavalmistuneille, joille ei ole syntynyt sellaista osaamista tai senioriteettia, henkilökohtaisia verkostoja tai asiantuntijastatusta, joita voisi hyödyntää työnhaussa. Ylipäänsä työpaikan löytäminen voi olla vaikeaa, puhumattakaan oman alan kiinnostavista tehtävistä ja pysyvästä työsuhteesta. 

Työllistymisen vaikeudesta huolimatta viime vuosina on tullut useita tutkimuksia, joissa todetaan erityisesti nuorten olevan hyvin arvokeskeisiä työnhaussa. Recruiting Dailyn mukaan 14 % työnhakijoista pitää arvoja tärkeimpänä tietona harkittaessa yritystä työnantajana ja lähes sama määrä hakijoista kokee tärkeimmäksi organisaation sosiaalisen vastuuntunnon. 

Arvokeskeisyys joutuu kuitenkin koetukselle, kun laskut erääntyvät, rahat ovat tiukalla ja pitäisi vain löytää töitä. Kuinka monella loppujen lopuksi on varaa valita, minne haluaa töihin, millaisella palkalla ja millaisilla ehdoilla?

Kuinka pitkälle olisit valmis menemään pitääksesi kiinni arvoistasi?

Jobviten tutkimuksen mukaan jopa 60 % rekrytoijista uskoo kulttuurisen mätsin - ja sitä kautta arvoihin sitoutumisen - olevan tärkein peruste rekrytoinnille. Vastaavasti Collegefeedin mukaan lähes 80 % millenniaaleista työnhakijoista hakee itse kulttuurista yhteensopivuutta yritykseen.

Idealismi siis elää: nuoret haluavat työskennellä yritykselle, jonka eettiset arvot se jakaa. Nuoret jopa jättävät ottamatta töitä vastaan yritykseltä, joiden arvot ovat heidän omien arvojensa kanssa ristiriidassa tai joilla on huono työnantajamielikuva. 

Miten pitkälle olisit itse valmis menemään hakiessasi potentiaalisesta työnantajasta arvoihin ja kulttuuriin perustuvaa yhteensopivuutta? Jättäisitkö ottamatta töitä vastaan tai kieltäytyisitkö nykyistä paremmasta paikasta sen vuoksi, vai tinkisitkö omista arvoistasi?

 

Tom Laine

Kirjoittaja on somerekrytoinnin karpaasi, työnantajamielikuvan ikiaikainen esitaistelija ja kuningattaren kanssa lounastava Linkedin-titaani, jonka tekemisiä eräskin Barack Obama seuraa. Laine kouluttaa somen ammattikäyttöön ympäri maailmaa. Lisää Tomin taustoista voi lukea osoitteesta www.tomlaine.com

 

Lisää dataa ja linkit tutkimuksiin

 

Lue myös:

Työntekijälähettilyys on SE juttu juuri nyt - mutta miksi? 

Uhkana tulevaisuus: ammattien henkiinjäämistaistelu