Seuratessani rekrytointikeskusteluja sosiaalisessa mediassa, huomaan usein, että keskustelu on hyvin järkiperäistä. Ihmettelen vain sitä, miksi harva puhuu oman mielensä tarkkailusta noissa tilanteissa. Huomaako kukaan analysoida myös omia tunteitaan esimerkiksi haastatteluprosessin aikana tai millaisia kokemuksia ehkä herättää haastateltavassa ja mitä se kertoo asioista?

Tässä on kyse rekrytoijan itsereflektiosta ja kyvystä kiinnittää huomiota myös omiin reaktioihinsa, asenteisiinsa, uskomuksiinsa tai tunteisiinsa rekrytointiprosessin aikana. Tämä vaatii hiukan harjoitusta, jotta pystyy katsomaan asioita mielensä tuottamien harhojen ulkopuolelta. Silti on hyvin haastavaa oppia kyseenalaistamaan esimerkiksi omia uskomuksiaan, puhumattakaan siitä, että tunnistaisi niitä. Tärkeää asiassa on kuitenkin se, että uskaltaa aktiivisesti kyseenalaistaa omaa toimintaansa prosessin aikana, koska muussa tapauksessa saattaa hakijoiden väliseen loppukilpailuun päätyä vain niitä yksilöitä, jotka edustavat stereotyppisesti parhaita ja jotka sopivat rekrytoijan omaan mielikuvaan siitä mitä ollaan etsimässä.

Joku voisi kutsua näitä asioita intuitioksi, mutta koska todellinen intuitio on puhdasta tietoa, epäilen, että vain siitä olisi kyse. Rekrytoinnissa saattavat myös tunteet ja uskomukset saada merkityksiä, vaikkei rekrytoija sitä huomaisikaan. Jos sinulla esim. on tiedostamaton uskomus siitä, että ”myyntimiehet ovat lipeviä”, saatat joutua vaikeuksiin yrittäessäsi löytää hakijoiden joukosta myyntimiehen joka ei olisi mielestäsi lipevä. Luot ehkä huomaamattasi hakijoista käsityksiä omassa päässäsi, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Tai sitten saatat uskotella tietämättäsi itsellesi, että ”tehtävään ei voida palkata ketään, joka ei ole jo vastaavaa työtä tehnyt aikaisemmin”. Jos olet alihankkijana toteuttamassa hakuja, saatat olla saanut tämän ajatuksen istutuksen päähäsi myös palvelun tilaajalta. Silti väitän, että jos sovellat tätä ohjetta kirjaimellisesti, sokeasti ja kyseenalaistamatta, saatat ehkä jossain vaiheessa huomata, että asiakkaasikin on muuttanut mieltään ja siksi olet etsinyt koko ajan vääränlaista henkilöä. Tämä vain siksi, että jäit jumiin asiakkaasi alkuperäiseen ajatukseen tai uskomukseen, jota et kyseenalaistanut.

Miten siis välttää tällaisia tilanteita? Ensiksi tutustu omiin uskomuksiisi oppimalla tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, joita virtaa lävitsesi ihmiskontakteissa. Tarkkaile mitä mielesi silloin sinulle sepittää. Jos huomaat sen nostavan esiin sellaisia ajatuksia tai tunteita, joiden tunnistat tulevan jostain muualta kuin kyseisestä tilanteesta, olet tehnyt merkittävän havainnon. Esimerkiksi, jos olet puhumassa kollegasi kanssa tavoista viettää vappua, toinen kertoo, ettei koskaan laita ylioppilaslakkia päähänsä ja huomaat, että mielessäsi syntyy ajatus ”onpa outoa, kaikki ylioppilaathan niin tekee”, kannattaa pohtia, onko tuo ajatus omasi vai onko se esimerkiksi äitisi, isäsi tai joku muu lähipiirisi jäsen suhtautunut kyseiseen asiaan hyvin yleistävän mustavalkoisesti tuohon tapaan kuten ajatuksesi meni.

Oli ajatus kenen tahansa tai omasi, voit harjoitella sen kehittämistä myös toisen ääripään kautta, mitä jos kukaan ei laittaisikaan lakkia päähänsä vappuna? Kun löydät ajatuksesi ääripäät, voit alkaa hiljalleen etsimään keskitietä, jossa on jossakin kohtaa se kaikista vuorovaikutteisin suhtautumistapa asiaan. Sen esiin tuominen ei ainakaan aiheuttaisi keskusteluunne ikäviä kokemuksia toiselle osapuolelle, eikä toisaalta saisi sinuakaan näyttämään tuomitsevalta konservatiivilta sen enempää kuin täysin perinteitä kunnioittamattomalta moukalta, kuten ajatuksesi ja pelkosi saattaisi sinulle seuraavaksi selittää, kun pohdit sitä uskallatko tuoda näkemyksesi esiin.

Mikäli keskityt tähän tapaan tarkkailemaan mielessäsi liikkuvia ajatuksia ja tunteita ja jäljittämään sitä kautta omia alitajuisia uskomuksiasi, onnistut varmasti rekrytoimaan entistä tietoisemmin sekä palvelemaan asiakastasi paremmin, koska pystyt tuomaan esiin myös niitä epäkohtia, mitä asiakkaasi ei ehkä tilausta tehdessään itsekään huomannut. Asiakkaasi uskomuksien kyseenalaistaminen on siis ensimmäinen tehtäväsi, kun saat uuden toimeksiannon.

Kirsi Mäkinen
Muutosympyrä Oy
Uuden ajan rekrytointikonsultti ja työyhteisön kehittäjä, joka haluaa edistää tietoisia henkilövalintoja ja muutosvalmiuksia. Haluaisitko kehittää työyhteisösi tietoisuutta henkilövalintojen kautta?