Ovatko työnantajasi sinulle asettamat tavoitteet niin selkeät, että osaat unissasikin kertoa ja vieläpä allekirjoitat ne? Onneksi olkoon, todennäköisesti viihdyt työssäsi ja olet tuottavampi työntekijä kuin ne, joilla tilanne ei ole näin ruusuinen.

Työpaikoilla vuosittain tehtävän Great Place to Work -tutkimuksen tulokset paljastavat Suomessakin maan parhaat työpaikat; ne joissa työntekijät viihtyvät hyvin ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. Vuosittain huipputyöpaikkojen joukkoon mahtuu laaja kirjo eri aloja konsultoinnista pelialaan ja asiakaspalveluun. Huolimatta siitä, mitä alaa tutkimuksessa hyvin pärjännyt työpaikka edustaa, yhteistä kaikille näille on se, että yritysten työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan. Oli kyse hampurilaisten paistamisesta tai uuden teknologian kehittämisestä, tavoitteet ovat työntekijöille niin selvät, että jokainen osaa ne nimetä. Kuulostaa simppeliltä, eikö?

Mutta kun se ei aina tunnu olevan niin yksinkertaista. Olen itsekin todistanut niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä kummallisen ilmiön, joka hiljalleen valuu johdosta alaspäin työntekijätasolle: tavoitteita ei osata määritellä. Tai kyllä ne jollain tasolla osataan, toki, mutta useimmiten nimenomaan sieltä ylimmästä johdosta käsin. On – ehkä ulkopuolisten konsulttien kanssa yhteistyössä kehitettyjä – kauniita ja hieman abstraktejakin visioita yrityksen tulevaisuudesta, ja näitä sitten aina henkilöstötilaisuuksissa muistetaan toitottaa ajatuksella ”tarpeeksi monta kertaa kun toistaa, niin kyllä ne sen muistavat”.

Mutta mitä iloa tästä on, jos tavoite ei kosketa jokaista työntekijää? Jos tavoite ei kouriintuntuvasti muuta yksittäisen työntekijän päivittäisessä työssä mitään, eikö se ole turha? Tai jos yksittäinen työntekijä ei osaa edes nimetä omaa henkilökohtaista saati tiiminsä tavoitetta: miksi näitä töitä tehdään? Ja ratkaisu tähän ei ole se henkilöstötilaisuuksiin kärrätty banderolli, jossa yrityksen visio lukee brändiin sopivalla fontilla.

Kyse on paneutumisesta tavoitteeseen, ja tämän pitäisi tapahtua johdosta käsin. Jokaisen, jolla on alaisia, pitäisi pystyä omin sanoin ja selkeästi kertomaan alaisilleen sekä omat että näiden tavoitteet – sekä asiat, joita päivittäin tekemällä tavoitteeseen päästään. Selkeä tavoite vaatii myös selkeät ja realistiset toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään. Ilman näitä selkeäkin tavoite karkaa liian kauas eikä sen tavoittelemista koeta mielekkäänä.

Ajatellaan vaikkapa urheilijoita: pitkän tähtäimen tavoite voi olla seuraavissa olympialaisissa, mutta matkalla sinne pitää olla niin kausikohtaisia kuin treenijaksokohtaisiakin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoite mielessä rakennetaan pienet etapit: mitä tällä viikolla, ensi kuussa ja tulevalla kaudella pitää tehdä, jotta pitkän tähtäimen tavoite on realistinen?

Ovatko sinun tavoitteesi työssäsi selkeät? Miksi tai miksi ei?

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.