Tänä vuonna tasa-arvo on ollut kovasti julkisessa keskustelussa esillä. Mielikuvat nais- tai miesvaltaisilla aloilla ovat syvällä. Suomessa tunnutaan ainakin joiltain osin ratsastettavan vielä naisten äänioikeuden jälkimainingeilla. Epäkohdista keskustellaan, mutta luvut kertovat, että muutos on hidasta. Jostain syystä.

Ennakkoluulojen kohtaamisen keskellä olen kaivannut asiallista ja asiantuntevaa keskustelua tasa-arvosta. Tunnekuohuisen tasa-arvokohkaamisen tuloksena on hedelmätön miehet-naiset/juupas-eipäs -mittely, joka ei rakenna mitään ja sivuuttaa olennaisen, ja saa keskusteluaiheen tuntumaan turhalta ja vastenmieliseltä. Taistelevat osapuolet loukkaantuvat yleisistä syytöksistä ja vähättelystä ja puolustautuvat syyttämällä ja vähättelemällä.

Tasa-arvoepäkohtia kohtaavat ja niihin syyllistyvät sekä naiset että miehet. Syrjintä ei suinkaan aina mene ristiin, myös nainen voi syrjiä naista ja mies miestä. Viimeksi mainittua näkökulmaa harvemmin mainitaan - tai edes huomataan ajatella? Joskus vastoinkäymisissä heittäydytään uhriksi. Voi vedota syrjintään ja lakata toimimasta aktiivisena toimijana ympäristöönsä vedoten. Todellisiakin uhreja on olemassa. Heidän uskottavuutensa kärsii heittäytyjien parrasvaloissa. Kohkaajien vuoksi on helpompi pysyä hiljaa leimautumisen pelossa.

Maailmamme on vielä joiltain osin rakentunut satojen vuosien takaisten mallien päälle. Tämän historiallisen taustan ymmärtää suurin osa ihmisistä, ja suurin osa heistä myös vaikuttaa omalla aktiivisella toiminnallaan ja ajattelullaan asioiden oikaisemiseksi yksi hetki ja päätös kerrallaan. Vinoutuneiden rakenteiden näkyväksi tekeminen keskustelemalla on yhteiskunnan keino parempaan tasapainoisempaan yhteisöön.

Luin kesälomalla erään neurotieteilijän kirjoittaman kirjan, jossa joka esimerkkilauseessa hän käytti englannin kielen sanaa she [hän naisesta]. Tein kaksi huomiota. Ensinnäkin, tämä oli ensimmäinen kirja, joka kaikista lukemistani vastaavanlaisista kirjoista käytti kerronnassaan naispuoliseen viittaavaa hän-sanaa. Toiseksi, sana tuntui hieman oudolta useampaan otteeseen kirjaa lukiessani. Panin häkellykseni merkille. Olin kuvitellut olevani tietoinen.

Valintoihin ja ajatuspolkuihin perusteettomien mielikuvien perusteella osallistuvat varovaisellakin yleistyksellä kaikki. Useimmiten se tapahtuu tahattomasti. Tahalliseen syrjimiseen sukupuolen perusteella liittyy kokemukseni mukaan opittuja malleja tai paljon muutakin yksilön pahaa oloa ja epävarmuutta, tai molempia. Se puretaan sitten vähättelyn kautta.

Muutokseen tarvitaan itsehavainnointia. Sen avulla voimme huomata omat perusteettomat mielikuvamme. Tarvitsemme avointa laadukasta keskustelua. Riehuva feministi barrikadeilla ja nurkassa jököttävä loukattu mies eivät juurikaan vie asiaa eteenpäin. Havainnoinnin ja keskustelun lisäksi tarvitaan konkreettista toimintaa sekä rohkeutta muuttaa omia ja yleisiä käytäntöjä. Keskustelu ilman vaikutusta tekoihin ei ole sisäistettyä.

Lue lisää aiheesta:

http://areena.yle.fi/1-2396977?autoplay=true

http://yle.fi/uutiset/naisen_aivot_eivat_kapellimestarin_ammattiin_sovi__naisia_syrjitaan_edelleen_klassisen_musiikin_areenoilla/8103445

http://yle.fi/uutiset/kapellimestari-kohu_luulin_etta_ei_meidan_maassamme_enaa_tallaista_epatasa-arvoa_olisi/8114191

Satu Simola