Palaverin jälkeen työporukka päättää suunnata yhdessä lounaalle, mutta joukosta jää aina joku pois. Joku, joka mieluummin jää hiljaiseen toimistoon nauttimaan turvallista kotiruokaa omasta muovirasiastaan.

Sillä aikaa, kun muut vaihtavat kuulumisiaan yhteisen aterian äärellä, hän pureskelee mikrossa lämmitettyä makaronilaatikkoaan ja etsii samalla alennuskuponkeja työpaikalle tilatusta sanomalehdestä. ”Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”, miettii hän itsekseen ja hymyilee oivaltaessaan, että on tässäkin kuussa säästänyt ainakin 200 euroa skippaamalla ravintolalounaat.

Minä kuulun siihen porukkaan, joka lähtee ravintolaan lounaalle. Saatan jopa ottaa palan painikkeeksi lasillisen punaviiniä. Maksan mielelläni siitä, että pääsen hetkeksi ulos toimistosta. Minusta elämä on tässä ja nyt, ja siitä pitää nauttia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka heittäytyisikin arjen pienten ilojen vietäväksi, on säästäminen silti mahdollista. Itse asiassa se, että säästän tulevaisuutta varten, auttaa minua suhtautumaan huolettomammin tähän hetkeen.

Säästämisessä tulisikin miettiä tekojen lisäksi ennen kaikkea aikaa. Hieman yli puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan vain maksimissaan puoleksi vuodeksi kerrallaan, kun pitkällä tähtäimellä eli vähintään kolmeksi vuodeksi taloutensa raha-asioita suunnittelee vain kahdeksan prosenttia suomalaisista. Yhdysvalloissa asuessani huomasin, että jo kolmekymppisten yleinen puheenaihe on eläkesäästäminen. Miten pitkälle tulevaisuuteen sinä katsot?

Naisetkin osaavat sijoittaa ja puhua rahasta

Säästäminen on paljon kiehtovampaa, kun samalla sijoittaa. Silti me naiset suhtaudumme sijoittamiseen huomattavasti varovaisemmin kuin miehet. Sukupuolten välisistä eroista kertoo hyvin se, että erään arvion mukaan siinä missä naisen palkassa euro on 80 senttiä, pääomatuloissa naisen euro on vain 35 senttiä.

Perinteisesti naiset eivät ole uskaltaneet puhua rahasta ja osakkeisiin sijoittaminen on tuntunut vain pankkiirien hommalta. Kun meidän varamme makaavat matalakorkoisilla säästötileillä, miehet pelaavat viihdyttävää osakepeliä ja vertailevat omistuksiaan. Vaikka korot ovat tällä hetkellä ennätysalhaalla, tilille säästäminen säilyttää suosionsa suomalaisten keskuudessa.

Trendi on onneksi muuttumassa, koska me naiset uskallamme kysyä – ja ottaa neuvoja vastaan. Navigaattorilla pääsen pitkälle, mutta silti kehtaan kysyä neuvoa rullaamalla auton ikkunan reilusti auki ja haastattamalla ihmisiä. Paikalliset asiantuntijat tietävät aina paremman reitin. Näin teen myös rahan kanssa. Siinä missä mies ei pysty kysymään neuvoa koordinaateissa, ei autolla ajatessa eikä sijoittamisessa.

Naisista 64 prosenttia haluaa saada sijoitusneuvontaa ammattilaiselta, mutta tehdä sijoituspäätökset itse. Miehistä tähän ryhmään kuuluu ainoastaan noin 40 prosenttia. Naisista noin viidennes toimii markkinoilla itsenäisesti. Miehillä tämä osuus on kaksinkertainen.

Rahastoihin ja osakkeisiin sijoittamisen suosio on huimassa kasvussa. Pari vuotta sitten jo 15 prosentilla naisista oli osakkeita ja 24 prosentilla rahasto-osuuksia. Naiset jakavat nykyään säästö- ja sijoitusvinkkejään avoimesti kirjoissa, blogeissa ja Facebook-yhteisöissä. Myös naistenlehdet kertovat huulipunien lisäksi järkevästä rahankäytöstä. Miesten eliniänodotteen ollessa meitä naisia huomattavasti alhaisempi, minulla on vahva usko siihen, että tulevaisuudessa Suomi on täynnä vauraita leskirouvia, jotka puhuvat rahasta häpeilemättä.

Rakastan laadukkaita korkokenkiä, mutta vieläkin intohimoisemmin suhtaudun osakesalkkuni kasvattamiseen. Minulla on sopimus itseni kanssa siitä, että kun ostan korkokengät, sijoitan saman summan osakkeisiin. Uskon, että vuosikymmenten kuluessa osakesalkustani saatu voitto kumoaa kenkäostoksistani kertyneen tappion. Kun jonain päivänä en voi enää kävellä korkokengillä, omistukseni kannattelevat minua.

Sijoitus omaan elämään

Säästämisen ei tarvitse olla kituuttamista, kun siitä tekee rutiinin. Se onnistuu helposti esimerkiksi niin, että laittaa joka kuukausi nettopalkastaan kiinteän prosenttiosuuden rahastoon tai osakkeisiin. Silloin säästäminen on tehty jo ennen kuin sitä edes ehtii ajatella.

Jos sinulla on tytär tai kummityttö, malta rusettien kanssa ja perusta prinsessalle arvo-osuustili – sillä, pojille avataan useammin arvo-osuustilejä kuin tytöille.

Tässä asiassa ruotsalaiset ovat meitä suomalaisia edellä. Meitä vauraammat ruotsalaiset säästävät ja sijoittavat suomalaisia enemmän sekä suhtautuvat osakesijoittamiseen mutkattomammin. Samalla kun 80 prosenttia suomalaisista ajattelee osakesijoittamista hyvin riskialttiina, ruotsalaisista näin ajattelee vain puolet. Olemme kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. 18-29-vuotiaat suomalaiset näkevät sijoittamisen ja säästämisen tärkeämpänä kuin aikaisemmin, ja nuoret myös ajattelevat aloittavansa tai lisäävänsä säästämistä tai sijoittamista selvästi muuta väestöä enemmän.

Kaiken rahapuheen ohella on hyvä muistaa, että elämä on tässä ja nyt. Vaikka arjessaan antautuisikin säännöllisesti hetken mielitekojen vietäväksi, ei siitä tarvitse tuntea syyllisyyttä, kunhan tasapaino on kunnossa. Take away -kahvi, ravintolalounas, voisilmäpulla ja viinipullo ovat kaikki asioita, jotka tuovat iloa elämään, ja vaikka niiden yhteenlaskettu summa kauhistuttaisikin, ei se tee niistä tarpeettomia.

Minä ajattelen, että myös kuluttaminen on sijoittamista. Kun ostamme asioita ja palveluita, teemme elämästämme juuri sen näköistä kuin haluamme, sijoitamme itseemme. Ja samalla mahdollistamme sen, että osakekurssit liikahtelevat oikeaan suuntaan.

 

Petra Mengelt (44) on piinkova bisnesnainen, joka vaihtaa korkokengät kukkapenkkiin Itä-Helsingin saaristossa aina kun sää sallii. Mengelt on työskennellyt lentoteollisuudessa Yhdysvalloissa ja hyppäsi vuonna 2012 fintech bisnekseen. Hän on haluttu ja ärhäkäs puhuja eurooppalaisilla kongressilavoilla.

#petraspeaks YouTube PetraSpeaks

 

Kuva: Sini Pennanen / Sininen Kuva