Innovatiivinen, alasi näköalapaikka, sosiaalinen, yrittäjähenkinen, kivat työkaverit… Rekrytointiviestintä jos mikä vilisee kliseitä, joista on yllättävän vaikeaa päästä eroon.

Tunnustan syyllistyneeni joskus itsekin osaltani yllä olevan rekry-jargonin viljelyyn, vaikka kuvittelen tietäväni paremmastakin. Aina uuden ja inspiroivamman rekrytointiviestinnän tuottaminen ei ole se helpoin homma, vaikka aikomus olisi kuinka hyvä ja jalo. Kuten monessa muussakin työssä, myös rekrytointiviestien ja -ilmoitusten tuottaminen jää joskus kiireen jalkoihin ja lopputuloksena on vanhojen kaavojen toistaminen.

Sillä siitähän ongelma usein johtuu – kiireisenä päädymme kiertämään vanhaa tuttua kehää sen sijaan, että ottaisimme työlle sen ansaitseman ajan ja panostaisimme erottuvuuteen. Jokainen työpaikkailmoitus on yrityksen ja työpaikan mainos, jonka näkee sadat, ehkä tuhannetkin, joten onhan se harmillista päästää käsistään jotain aivan kökköä noin monen silmäparin arvioitavaksi. Ja mikä on lopputulos, kun näin tapahtuu kerta toisensa jälkeen? Yrityksen työnantajamaine kärsii. Ei sen kummempaa.

Toisaalta myös osaamattomuus ja se, ettei paremmasta yksinkertaisesti edes tiedetä, aiheuttaa kliseisten ja turhanpäiväisten rekrytointiviestien ilmoille pääsyä. Rekrytointi-ilmoituksia ja –viestejä saattaa yrityksessä kirjoittaa aiheeseen täysin perehtymätön henkilö (tahtomattaan tai ei), joka pahimmillaan ottaa vanhan ilmoituspohjan ja muokkaa sitä hitusen uutta varten, ja tadaa, uusi viesti on valmis jaettavaksi!

Pienille yrityksille ja organisaatioille olen valmis antamaan kliseisen hutun viljelyn herkemmin anteeksi kuin isoille, joille yleensä yrityksen viestintä ja markkinointi on erittäin tärkeää ja tarkkaa hommaa – kyse on yrityksen maineesta ja brändistä. Siksipä olen jo pitkään pohtinut, miksi ihmeessä rekrytointiviestintä on lähes aina jätetty oman onnensa nojaan ja harvoin siihen yrityksissä halutaan saati viitsitään puuttua markkinointi- ja viestintäosaston puolesta. Yleensä homman hoitaa HR, joka parhaan kykynsä mukaan pyrkii tuottamaan toivottua sisältöä, mutta jolla ehkä riittäisi tietämystä aiheesta mutta ei käytännön toteutustaitoa – toisin kuin markkinoinnilla ja viestinnällä.

Parhaimmillaan yrityksillä on jatkuvasti useampi rekrytointi päällä samanaikaisesti ja vuodessa rekrytointiviestintää tuotetaan kymmenien, ehkä satojenkin ilmoitusten verran – puhumattakaan erilaisten muiden rekrytointiviestien määrästä. Ja tämän kaiken annetaan soljua sen tarkemmin suunnittelemattomana viestivirtana ulos yrityksestä kaiken kansan silmille muokkaamaan yrityksen mielikuvaa työnantajana ja yrityksenä ylipäätään. Kyse on parhaimmillaan (tai pahimmillaan) kymmenistä, jopa sadoista tuhansista silmäpareista vuodessa. Melkoinen potentiaalinen kohderyhmä siis.

Huolestuttavaa, eikö vain? Jokainen rekrytointiviestihän on kohtaamispiste yrityksen tärkeiden kohderyhmien kanssa. Vastaanottaja voi olla niin työnhakija, nykyinen työntekijä, kumppani, asiakas, sijoittaja tai vaikkapa kilpailija, joka muodostaa mielikuvaansa yrityksestä jokaisen vastaanottamansa viestin perusteella. Eikö tähän pitäisi siis panostaa yhtä lailla kuin muuhunkin markkinointiviestintään?

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.