Jututin tuttua HR-asiantuntijaa ja kyselin, mitkä ovat ammatikseen rekrytoivalle niin sanottuja välittömiä mokia ja ensivaikutelman tappajia kun kyseessä on työhakemus.

Yleisesti ottaen rekrytoijaa ottaa useimmin päähän puhdas huolimattomuus, josta paistaa välinpitämättömyys haettua tehtävää ja ylipäätään työnhakua kohtaan – tai siltä rekrytoijasta ainakin tuntuu. Mokia löytyy tämän listan ulkopuoleltakin, totta kai, mutta tässä asiantuntijan top 4 turn off –lista, jonka virheitä toistamalla tuskin heruu kutsua työhaastatteluun.

1. Kirjoitusvirheet

Vaikka rekrytoija ei olisikaan mikään kielipoliisi saati pilkunviilaaja, ärsyttävät selkeät kirjoitusvirheet hakemustekstissä aina – ja kielivät huolimattomuudesta. Jos olet epävarma kieliasusta, pyydä apua oikolukuun niin vältyt rekrytoijan pahalta silmältä.

2. Liitetiedosto puuttuu ja muut hutiloinnit

Tähän sortuu yllättävän moni: luvattu liitetiedosto(t) puuttuu ja kun hakija huomaa erheensä, lähtee pahoitteleva viesti puuttuneen liitteen kera rekrytoijalle. Ensinnäkin, taas on kyse huolimattomuudesta ja koska kyseessä on yleensä ihka ensimmäinen  vaikutelma hakijasta, ei se näytä kovin valoisalta vaikka kuinka pahoittelisi. Toiseksi, rekrytoija saa päivässä useita hakemuksia, joiden setvimiseen menee aina oma aikansa, puhumattakaan kadonneen liitteen metsästyksestä useammasta eri viestistä – ei hyvä tämäkään. Liitetiedostojen lisäksi listalle voi lisätä kaikki muut vastaavat hutiloinnit, kuten väärin kirjoitettu vastaanottajan nimi tai haettu tehtävä.

3. Kieli hukassa

Jos työpaikkailmoitus on kirjoitettu suomeksi, vastaa siihen suomeksi. Myös cv:n osalta. Vaikka sinulla olisi kuinka valmis cv englanniksi plakkarissa, ei sen lähettäminen kannata, jos hakemuksessa solkotetaan selvää suomea. Cv:n kääntämättömyys on haastattelemani rekrytoijan mukaan silkkaa laiskuutta, josta ei erityismainintoja jaeta. Vastaa siis aina ilmoituksessa toivotulla kielellä tai sillä kielellä, jolla ilmoitus on laadittu.

4. Massahakemus

Vaikka tämä onkin listan viimeinen, ei se ole suinkaan vähäpätöisin. Juuri mikään muu – huolimattomuuksien lisäksi – ei saa rekrytoijan verenpainetta nousemaan yhtä tehokkaasti kuin massahakemukset. Tai oikeammin, yhtä nopeaa kikkaa jolla saa rekrytoijan painamaan deleteä kuin massahakemuksen rustaaminen, ei löydy. Hakemukset, joista paistaa kilometrien päähän monistamisen meininki, saavat syystäkin huutia. Muista siis aina kohdistaa hakemuksesi jokaista työtehtävää varten erikseen. Joku valittelee tässä kohtaa, että kymmenien, jopa satojen hakemusten väkertämisen jälkeen ei vaan jaksa, mutta jos näin tosiaan on, kannattaa ehkä miettiä, mikä niissä kaikissa hakemuksissa on mahtanut alunperinkin olla vikana?

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina