Rekrytoijien jos kenen kannattaisi hyödyntää analytiikka työssään – antakaahan kun kerron miksi ja miten.

Rekrytoinnin, kuten minkään muunkaan markkinointikampanjan (ja sitähän rekrytointikin on), ei tulisi olla hakuammuntaa. Kuten muussakin markkinoinnissa, kampanjoille tulee asettaa tavoitteet, joiden toteutumista mitataan. Suurin osa rekrytointikampanjoista tapahtuu verkossa, joten luonnollisesti niiden onnistumista ja tavoittavuutta voidaan mitata suhteellisen helposti ilman sen suurempia it-velhon taitoja.
 
Haluathan tietää, miksi joku työpaikkailmoitus ei tuota hakijoita tai miksi joku tuottaa – ja miten tästä tiedosta voidaan hyötyä jatkossa? Suhtaudu siis työpaikkailmoitteluun kuten mainoskampanjaan: mittaa tuloksia ja opi niistä. Aivan kuten rekrytoinnissa on passiivisia työnhakijoita, on myös passiivisia työnantajia, jotka laittavat ilmoituksen sivuilleen ja ehkäpä jollekin työpaikkasivustolle, mutta jättävät muiden kanavien hyödyntämisen täysin ja yksinkertaisesti toivovat työnhakijoiden löytävän ilmoituksen. Eikä minkä tahansa hakijoiden, vaan tietenkin niiden parhaiden. Vähän sama kuin jos julkaisisi päräyttävän mainoskampanjasivuston, mutta unohtaisi kertoa siitä kenellekään. Verkossa ”kyllä se löytyy sieltä” -ajattelu kun ei tuota tuloksia.
 
Siispä ei kun käärimään hihat ja analytiikan kimppuun. Jos analytiikka jo sanana kauhistuttaa ja tuntuu vaikealta, kannattaa tuosta ajatuksesta luopua heti kättelyssä. Suhtaudu analytiikkaan ennemmin keinona saada työstäsi suoraa palautetta, sillä sitähän se on; näet mikä toimii ja mikä ei.
 
Jos ja kun jaat työpaikkailmoituksia verkossa, pyydä it-osastoltanne tai verkkosivujenne ylläpitäjältä oikeudet sivustonne analytiikan seurantaan – useimmille tämä tarkoittaa Google Analyticsia. Oli seurantatyökalu mikä tahansa, pyydä myös hiukan perehdytystä työkalun peruskäyttöä varten – loput voit opetella matkan varrella. Kerro, että sinua kiinnostaa seurata, miten työpaikkailmoituksenne saavat kävijöitä ja uusia silmäpareja verkossa. Tämän lisäksi seurantaan on hyvä liittää ”seurantatägit”, mikä tarkoittaa yksinkertaistettuna ilmoitussivun url:iin liitettävää merkkirimpsua ennen sivun jakamista esimerkiksi somessa. Näillä tägeillä voit näppärästi seurata ilmoitussivun jakoja erikseen esimerkiksi Twitterin tai Facebookin osalta ja pääset kärryille eri some-kanavien toimivuudesta rekrytointi-ilmoittelukanavina.
 
Alussa kannattaa antaa itselleen aikaa – kuten minkä tahansa uuden asian oppimisessa – ja harjoitella, seurata tuloksia ja harjoitella vähän lisää. Pian saat yleiskäsityksen työpaikkailmoitusten toimivuudesta verkossa ja voit alkaa kokeilla uusia juttuja: pitäisikö eri tehtävien ilmoitukset jakaa eri some-kanavissa, mistä löytyvät eri alojen harjoittelijat ja mistä viestinnän asiantuntijat? Ketkä ilmoituksia jakavat somessa ja mitä eroa on hyvin toimineella ilmoituksella verrattuna huonosti toimineeseen?
 
Myöhemmin voit seurata työnhakijoiden verkkokäyttäytymistä kuten myynti seuraa esimerkiksi verkkokaupan toimivuutta: kuka ilmoituksen lukee, lukeeko loppuun ja jättääkö hakemuksen vai poistuuko saman tien otsikon luettuaan. Kulkeeko sivulle saapujan polku yrityksen muille sivuille vai poistutaanko paikalta saman tien. Kiinnostavaa, eikö totta? Aikaa tähän tarvitsee toki aluksi käyttää, sillä kyse on uuden oppimisesta, mutta silmän ja taitojen harjaannuttua tulosten seuraaminen käy nopeasti ja opit työskentelemään ”analytiikkalasit silmillä”. Ja faktahan on, että mitään ei saa jos ei annakaan.
 
Paula Narkiniemi
vapaa kirjoittaja
Twitter: @PoolaKristiina

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.