Työergonomian tärkeys on jo melko hyvin sisäistetty suomalaisessa työkulttuurissa. Seuraava iso juttu onkin aivoergonomia. Siinä keskitytään työn tekemisen tapoihin sekä niiden optimoimiseen ja räätälöimiseen itselle sopivaksi.

Aivoja kuormittaviin tilanteisiin törmää työelämässä loputtomasti. Jotkut ovat väistämättömiä ja tarpeen. Monia turhanpäiväisiä kuormitustilanteita voi myös vähentää erilaisin tavoin.

Nopeaksi, sekavaksi ja katkonaiseksi muuttunut työkulttuurimme ei ole omiaan aivojen hyvinvoinnille. Silppuhommat, useat yhtäaikaiset tehtävät ja jatkuvat keskeytykset ovat tutkimusten mukaan tehokkaan aivotoiminnan vihollisia.

Hektinen tapa elää ja tehdä on myös verrattain uusi, ennen ihmisllä ei ollut yhtä monta rautaa päivittäin pätsissä. Tapa näkyy nyt jo selkeästi masennus- ja työuupumustilastoissa.

Suosi siis aivojesi hyväksi tiettyjä tehokkaita tapoja tehdä työtä.

Vähennä kaikkea mahdollista hälyä, sekä vilkkuvia ja liikkuvia asioita puhelimessa ja muilla näytöillä. Minimoi möly. Käytä kuulokkeita tai sulje huoneesi ovi. Pidä äänekkäät laitteet äänettömällä tai piippauksella.

Älä hypi hommasta toiseen, vaan hoida asia kerrallaan loppuun. Keskeneräiset tehtävät ovat omiaan kuormittamaan mieltä ja vaikeuttamaan keskittymistä. Myös takkuavat työvälineet rasittavat aivokapasiteettia huomattavasti.

Paljon parjatut rutiinit ovat itse asiassa lähes aivolepoa. Kun teet tehtävää, joka onnistuisi vaikka silmät suljettuina, myös aivot saavat haasteiden keskellä pientä lomaa.

Tauota työtäsi. Työskentele mahdollisimman intensiivisesti noin 45 minuuttia ja pidä sitten parin minuutin tauko. Vältä myös pitkiä istumarupeamia, jaloittele tauoilla ja kiinnitä ajoittain huomiota hengitykseesi. Jos hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nousee ylös rintakehälle, korjaa asentoasi ja keskitä hengitys palleaan.

Pinnallinen, nopea ja stressaantunut hengitys aiheuttaa aivoille ja koko keholle hapenpuutetta ja lisää huomattavasti stressiä ja väsymystä. Moni meistä hengittää huonosti läpi päivän ja se näkyy ja tuntuu olossa.

Muista, että tehokkuus ei aina ole hiki hatussa hääräämistä. Erityisesti tietoa käsittelevässä työssä tauot ja ajatustyö voivat joskus olla huomattavasti tehokkaampia kuin mieletön monen asian säätäminen.

Joskus ongelmat ratkeavat ja uudet loistavat ideat syntyvät lenkkipolulla tai puoliunessa bussissa körötellessä. Kahvitauot ovat aliarvostettua työaikaa, sillä ne lataavat meidät uudestaan ja rennosti jutustellessa voi syntyä timanttisia ideoita.

Kun panostat aivojesi hyvinvointiin työssä, voit takuuvarmasti paremmin myös vapaa-ajalla.

 

 

Satu Varjonen on äiti ja freelancer-kirjoittaja, jolla on vankka tausta keikka- ja asiakaspalvelutyöstä.