Eräs työnantajani vertasi kerran työntekijän koeaikaa palautusaikaan, joka ostostenkin yhteydessä myönnetään.

Tässä tapauksessa ”palautusaika” tosin koski molempia osapuolia: jos homma ei miellytä suuntaan tai toiseen, työn tai työntekijän voi ”palauttaa" ja jatkaa (työ)elämää kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Yksinkertaista ja helppoa, eikö?

Ajatuksen tasolla koeajan näkeminen noin suoraviivaisena testiajanjaksona sekä työntekijälle että työnantajalle on kieltämättä houkutteleva. Koeajan ideahan on puolin ja toisin tutkia, onko työ tai työntekijä sellainen, johon haluaisi sitoutua pidemmäksikin aikaa. Koeajan pituus vaikuttaa asiaan luonnollisesti melkoisesti: muutamassa viikossa ei ehkä ehdi nähdä kummankaan osapuolen todellista potentiaalia, mutta toisaalta neljän tai jopa kuuden kuukauden koeaika paljastaa jo aika lailla. Suurimmassa osassa tapauksista koeaika tuntuu olevan oikeastaan vain pakollinen läpihuutojuttu, joka kirjataan työsopimukseen ja johon ei oikeastaan enää sen koommin edes palata – jos siis sopimus on edelleen miellyttänyt molempia osapuolia.

Mutta mitä sitten, kun koeaika päättyykin harmillisesti vasta alkaneen työsuhteen purkamiseen? 

Molempien osapuolten näkökulmasta odottamattomasti purettu työsopimus on luonnollisesti ikävä juttu. Työnantajalle saattaa iskeä paniikki, kun vaivalla rekrytoitu ja koulutettu työntekijä ei sittenkään halua enää leikkiä yrityksen kanssa ja uusi pitäisi löytää tilalle mielellään eilen. Työntekijän osalta sopimuksen yllättävä purkaminen taas on taloudellisestikin haastavaa: mistä uusi työ alle kun nykyinen päättyy saman tien? 

Koeajalla puretuista työsopimuksista puhutaan aika vähän julkisesti, paitsi jos kyseessä on joku niin sanotusti hämärä tapaus, jossa työsuhde on yllättäen purettu esimerkiksi (laillista tosin tämäkin) 

koeajalla ilmenneen raskauden takia. Omasta tuttavapiiristäni muistan ainoastaan kaksi koeajalla päättynyttä työsuhdetta: toinen tuli täytenä yllätyksenä työntekijälle ja toisessa työntekijä sai paremman tarjouksen kilpailevalta työnantajalta ja päätti itse lähteä päivän varoitusajalla.

Näistä ensimmäinen tapaus mietityttää minua aika ajoin edelleenkin. Miten neljän kuukauden jälkeenkin voi työntekijälle tulla täytenä yllätyksenä, ettei työsuhdetta, jonka odotti innolla jatkuvan, yhtäkkiä jatketaan? Luulisi työnantajan keskustelleen työntekijän kanssa koeajan aikana ja antaneen palautetta, jos tämä ei ollut suoriutunut tehtävistään odotetusti, eikö? Vai onko työntekijä ehkä ollut haluton hyväksymään saamaansa palautetta ja sokeastikin uskonut taitojensa kyllä riittävän hommaan? Näissäkin taitoihin ja osaamiseen liittyvät asiat ovat kuitenkin melko yksiselitteisiä, mutta entä jos kyse onkin henkilökemiasta – koeajalla oleva työntekijä ei vain yksinkertaisesti ”istu” työyhteisöön tai tule toimeen muiden kanssa – miten tämä viestitään työntekijälle koeajan puitteissa? 

Työpaikkailmoituksissa etsitään nykyään yhä useammin sitä ”hyvää tyyppiä” - aihe, josta kirjoitin aikaisemmin. Voiko tämän ominaisuuden korostuminen rekrytoinnissa kasvattaa koeajan puitteissa purettujen työsopimusten riskiä? Jos vaikka hyvää tyyppiä metsästävä työnantaja sokaistuu jonkun hakijan persoonasta niin kovin, että taidot ja kompetenssi jäävät toissijaisiksi tai päinvastoin ei osaa arvostaa osaamista persoonan sijaan. Voiko tällaisesta ”virheestä” ylipäätään syyttää ketään vai meneekö erhe huonon arvioinnin piikkiin ja koriin ”shit happens”?

Paula Narkiniemi
vapaa kirjoittaja
Twitter: @PoolaKristiina

Kommentit

18

Pace

Kyllähän näitä purkuja tapahtuu, tässä taloustilanteessa varmasti vielä enenevässä määrin. Omassa tuttavapiirissäni juuri kaksi tällaista tapausta. Tuntuu siltä, että työnantajalle tämä antaa oivan mahdollisuuden rekrytointiin, jonka ei edes välttämättä suunnitella olevan kovin pitkäaikainen, työntekijästä kun pääsee naps vaan eroon. Eihän työnantajalla ole myöskään mitään velvollisuutta palautteen antoon vrt. artikkelissa esitetty ihmetys siitä, että tällainen asia voisi tulla työntekijälle yllätyksenä. Neljän kuukauden koeaikana työsopimuksen voi purkaa samantien, kunhan kyseessä ei ole epäasiallinen syy.
27

Joneksi

Koeajalla raskauden vuoksi ei voi lailliseti purkaa työsuhdetta toisin kuin artikkelissa on väitetty. Syrjivästä/ epäasiallisesta syystä ei saa koeaikanakaan työsuhdetta purkaa.
16

niin mutta

Niin mutta eipä sen tarvi sen syyn olla just se...voiha sitä keksiä mitä vaan..ite sain fudut vittuilun kera tunti sen jälkeen kun ilmotin pomolle että työsuojelutarkastaja kävi laittaa cnc poran käyttö kieltoon ja että en enää poraa käytä...tein kaiken muun valmiiksi.
8

Heidi

edellidessä duunipaikassa sai työntekijä kenkään kun koeajan aikana tämän työntekijän kaveri kuoli ja hän oli asian takia sairaslomalla.
19

Edunvalvoja

Raskaana olevan työsopimuksen purkaminen koeajalla raskauden vuoksi on yksi epäasiallinen syy ja tätä kautta työsopimuslain näkökulmasta laiton, sen lisäksi työnantaja syyllistyy syrjintää. Tämä aiheuttaa työnantajalle näyttötaakan ettei ole purkanut työsopimusta raskauden vuoksi. Oikeuskäytännöstä ilmenee, ettei toteen näyttäminen ole juuri onnistunut ja työnantaja useimmiten tuomitaan työsopimuslain 12:2 pykälän mukaan maksamaan vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä syrjinnästä.
9

Bullshit

Koeaikana työsuhde puretaan vedoten koeaikaan ja monissa yrityksissä ei kerrota muuta syytä koska muuta syytä ei tarvita. Piste
20

sivusta seurannut

työpaikallamme on yleinen käytäntö että persoonat jotka esim. eivät ole valmiita tekemään mitä esimies haluaa koeaikapurku otetaan käyttöön. Tai rekrytoidaan henkilö ruuhkakauden ajaksi ja kun tiedetään että ruuhka loppuu niin tehdään koeaikapurku.
19

Minna

Kirjoittaja yleistää oman kokemuspiirinsä kaksi tapausta koskemaan koko työmarkkinoita. Vähän enemmän kun olisi tehnyt taustaselvitystä, niin olisi nopeasti havainnut, että kyllä näistä asioista puhutaan - ehkä sitten muualla kuin kirjoittajan omassa tuttavapiirissä.
16

Myös sivusta seurannut

Tuo ettei työsuhdetta saisi purkaa epäasiallisesta syystä on ehkä teoriassa näin, mutta käytännössä sitä tapahtuu. Eikö epäasiallista ole esimerkiksi se, että työnantaja on rekrytoinut henkilön väärin perustein esim. vakituiseksi asiantuntijaksi, mutta päättääkin muutaman kuukauden päästä että tarve on vain määräaikainen avustajatarve? Sitten palkatun työsuhde päätetään koeajalla, koska on rekrytoitu ylipätevä jolle ei osata löytää tehtävää. Tiedän tällaista tapahtuneen. Ko.asiaa on vain mahdotonta viedä eteenpäin, jos perusteluita ei anneta kirjallisena.... jos asiaa aletaan selvittää, työnantaja voi keksiä mitä tahansa selityksiä työsuhteen purkamiselle pelastaakseen oman nahkansa, koska työsuhteen purku on koeaikana mahdollista jopa ilman erillistä syytä.
10

Ymmärtäkää nyt

.....etei tarvita mitään syitä.KOEAIKA PURKU on syy. Ei tarvita muuta selitystä eikä kannata antaakaan.
21

tulos tai ulos

Itse sain lähtöpassit eräästä yrityksestä n.1-2 viikkoa ennen koeajan loppua. Kyseessä siis myyntityö. Aluksi kaikki meni ihan odotusten mukaan, pääsi hyvin tiiviin työyhteisön kanssa juttuun ja työkin luisti hyvin suhteessa siihen, ettei rehellistä myyntityötä ollut aikaisemmin tehnyt. Esimiehenäni toimi kuitenkin itseäni n. vuoden nuorempi pojanklopi, jolla oli yrityksessä ilmeisesti merkittävä asema. Oli aikaisemmin toiminut samalla nimikkeellä mitä itse tulin täyttämään firmassa. Itse siis olen 23-vuotias. Myyjänä tämä kaverihan oli täysi kuningas: moraaliton työnarkomaani, joka hoiti ilmeisen hyvin hommansa kun oli juuri hienon kalliin autonkin ostanut ja asui alueella johon harvalla hyvätuloisella "aikuisellakaan" on varaa. Esimiehenä taidot olivat hänellä kuitenkin äärimmäisen alkeelliset. En osaa sanoa olinko hänen ensimmäinen alainen, vai oliko näitä tapauksia ollut enemmänkin. Aluksi palavereissa tekemääni työtä kehuttiin ja annettiin käsittää, että suunta on ylöspäin ja menestykseni yrityksessä näyttää ihan lupaavalta. Työsuhteen puolivälissä alkoi kuitenkin ihmetyttämään. Esimieheni alkoi puhua palkan alennuksista, jos kauppaa ei synny. Tähän sanoin hiukan naureskellen että "luulen että sinulla ei ole palkka-asioihin vaikutusvaltaa", vastaus oli tympeä "katsotaanko?". Itse sopimani palaverit joista oli mahdollista saada kauppaa ja sitä kautta elantoa, otettiin minulta ns. pois ja tämä esimies kävi niitä sitten hoitamassa omaan pussiinsa. Roolini oli muuttunut alussa olevasta myyntipäällikön/myyntikonsultin tittelistä puhelinmyyjäksi/ajanvaraajaksi. Palaverista palaveriin tuloksiani lähinä haukuttiin, lopuksi jopa asennetta työhön. Hyväksyin loppuvaiheessa kaikki haukut sillä tottahan se oli, motivaatio työhön oli lähes olematon tälläisten niskaanhengittämisten ja muiden löyöytysten jälkeen. Viimeisellä viikolla olin saanut omasta mielestäni täysin p****a tehtävää, jonka näin myöhemmin luin itse ns. viimeiseksi tappoiskuksi jolla minut savustetaan ulos jos en itse tajua lähteä. Viimeisimmissä palavereissa yhdessä esimieheni kanssa toimitusjohtaja lähinä huusi minulle esimieheni katsellessa vieressä hiukan sellainen "vihdoin pääsemme tuosta eroon"- katse silmissä. En sikäli kanna omista potkuistani kaunaa, olin hyväksynyt myyntihommiin lähtiessäni "tulos tai ulos" periaatteen. Uskon kuitenkin, että vaikka en olisikaan ollut soveltuva tehtävään loppupeleissä, esimiehen tehtävässään vaativa osaaminen olisi pelastanut tilannetta edes vähän. Ehkä olisin jaksanut lopussa edes yrittää pelastaa paikkani. Tämän "kokeilun" jälkeen olen kuitenkin löytänyt paikkani itselleni sopivassa myyntiorganisaatiossa, jossa olen päässyt tekemään tulosta. Oppinut virheistäni edellisissä tehtävissä ja kääntänyt ne osaamiseksi.
15

Sama kokemus?

Olenkohan ollut samassa paikassa töissä? Koeajalla minutkin irtisanottiin, vaikka myynti oli kääntynyt ylöspäin ja sovittuja tapaamisia oli seuraavillekin viikoille. Isot asiakkaat tämä pikkujehu omi itselleen. Alkuun kehuivat näppylöille ja sitten alkoi kuraa tulla. Kuulostaa tutulta siis. Onneksi olen myös löytänyt oman paikkani hyvässä työyhteisössä.
14

Voi olla mahdollista

Itselleni jäi kuva siitä, että tälläinen menettely on ollut heille tyypillistä aikaisemmin. En lähde yrityksen nimeä sen koomin mainitsemaan, mutta voihan tälläisia paikkoja olla toki muitakin. Ikävä kyllä! Pääkaupunkiseudulla sijaitsee kuitenkin kyseinen lafka
14

Hjördis

Koeaika on molempien osapuolten koeaika.
15

Purku

Koeajan purkua ei tarvitse perustella muulla kuin lauseella "työsuhteen purkaminen koeajan puitteissa" eli on syy mikä tahansa ni koeaika o koeaika... Näin minulle o kerrottu, korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä...
15

Been there, done that

On rekrytoijan/esimiehen ammattitaidottomuutta jos ei 4kk aikana osaa päättää, kuin vasta h-hetkellä päättymisestä. Vai kenties sairaasta suunnitelmallisuudesta.
9

Omakohta

Taisin joutua itse tälläisen " kausivedätyksen " uhriksi , työpanosta kehuttiin ja suostuin ylipitkiin päiviin , viihdyin ja nautin työstä . Sesonki loppu ja kiitos hei ilman mitään infoa syystä

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.