Työelämässä jos jossain piirit tuntuvat olevan pienet, etenkin kun puhutaan eri aloista. Aina joku tuntee jonkun ja yhdistäviä henkilöitä löytyy yllättävistäkin paikoista.

Tämä ajatus mielessäni on pyrkinyt luovimaan työelämässä eteenpäin: koskaan et tiedä, minkä taakse jättämäsi asian löydät kohta edestäsi. Tämä pätee niin ihmisiin kuin töihinkin. Huonosti hoidettu työ saattaa tulla kummittelemaan epäedullisessa tilanteessa ja henkilö, jota olet kohdellut tylysti saattaakin olla seuraava pomosi. Siispä tietty korrektius kannattaa työelämässä yleensä aina.

En tarkoita sitä, etteikö konflikteja saisi syntyä tai epäonnistumisia tulisi tai että aina pitäisi olla jokaiselle vastaantulijalle mielin kielin. Ehei, mutta siivosti pitää käyttäytyä ja epäonnistumiset myöntää rehdisti. Työelämässä harvoin saa valita kaikkia sidosryhmiään, mikä väistämättäkin tarkoittaa sitä, että erilaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen, päivittäin.

Hankalia ja epäystävällisiä tyyppejä kartetaan ja harva haluaa vapaaehtoisesti tehdä töitä näiden kanssa. Kuka nyt sellaiseen tilanteeseen tieten tahtoen haluaa? Pahimmillaan huono maine kiirii ja alkaa haitata työuraa. Olen itsekin ollut tilanteessa, jossa tuntemani tyyppi, joka oli kohdellut muita aikaisemmassa työyhteisössä huonosti, haki töitä samasta paikasta jossa myöhemmin työskentelin. Kerroin aiemmista ikävistä kokemuksistani tämän henkilön kollegana, eikä häntä palkattu tehtävään. Huippuosaaminenkaan ei lämmitä siinä kohtaa jos hankala tyyppi tekee muiden olon työyhteisössä kurjaksi.

Kuvio onneksi toimii myös toiseen suuntaan: hyvien tyyppien kanssa on kiva tehdä yhteistyötä ja siitä on myös kiva kertoa muille ja suositella tekijää uusiin töihin ja projekteihin.

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

 

Lue aiempia Työkyöpeli-blogeja