On taas se aika vuodesta, kun netti täytyy erilaisista trendilistauksista – niin menneeltä vuodelta kuin tulevaltakin. Toki kannan itsekin korteni tähän kekoon pohtimalla, mikä rekrytoinnissa tänä vuonna erityisesti puhutti ja mitkä trendit nostivat päätään.

Rekrytointialalla muutokset eivät tapahdu aina kovinkaan sukkelaan, joten yhtenä vuonna paljon puhuttanut aihe saattaa ottaa reippaastikin aikaansa ennen kuin siitä tulee osa rekrytoijien arkea edes pienissä määrin. Mutta jo se, että uusista asioista puhutaan, on aina tervetullutta: yhteiskunta muuttuu, joten niin pitäisi rekrytoinninkin.

Kokosin tähän mielestäni vuoden 2017 kolme eniten pinnalle noussutta rekrytointitrendiä tai puheenaihetta – miten asian sitten kukin haluaa ilmaista. Näistä siis tänä vuonna ainakin puhuttiin kovasti, käytäntöön vieminen ja uusien tuulten vakiintuminen rekrytointiin onkin sitten asia erikseen – jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä tuleman pitää.

1. Työnhakijakokemuksesta kohti työntekijäkokemusta

Jos viime vuosina pinnalla ollut työnhakijakokemus alkaa hiljalleen vallata alaa ja työnhakijakokemukseen viimein aletaan yrityksissä panostaa, nousee sen rinnalle toinen yhtä kiinnostava ja tärkeä aihe, nimittäin työntekijäkokemus. Miltä siellä töissä oikein tuntuu olla ja miten tämä kokemus vaikuttaa työpaikan maineeseen, menestymiseen, liiketoimintaan jne. Se, että työntekijät viihtyvät työssään on tänä päivänä yritykselle mahdollisuus rakentaa yhä vaikuttavampaa brändiä ja mainetta – yrityksenä ja työnantajana. Kuka muukaan olisi yhtä uskottava työpaikan puolestapuhuja kuin tyytyväinen työntekijä? Ja toki tiedämme, että tyytyväiset työntekijät tekevät parempaa tulosta kuin tyytymättömät, joten aiheestakin työntekijäkokemus puhuttaa nyt.

Työntekijäkokemuskonsultti Nina Jousenkylä kirjoitti marraskuussa mainion kirjoituksen Viestijöiden blogiin siitä, miten työntekijäkokemukseen panostamalla voidaan yrityksissä saavuttaa parempia tuloksia ja menestystä, suosittelen lukemaan tämän

2. Työntekijän markkinat haastavat työnantajakuvan

Tänä vuonna rekrytointialalla on tuskailtu sen kanssa, miten vaikeaa hyviä työntekijöitä on löytää ja palkata. Saati saada pysymään. Kilpailu on selkeästi koventunut talouden elpyessä ja yritysten yhteistuumin rynnistäessä rekrytoimaan uutta väkeä. Jos pari vuotta sitten elettiin työnantajan markkinoilla, nyt asetelma on vaihtunut. Työntekijöiden ollessa yhä valikoivampia niin yritysten kuin työtehtävienkin suhteen, paine alkaa kasautua työnantajakuvalle. Jos yritys on nämä pari vuotta maannut laakereillaan työnantajakuvansa kanssa, alkaa kohta olla tiukat paikat jos uusia asiantuntijoita mielii palkata. Fisku työnantaja ymmärtää panostaa työnantajakuvaansa myös silloin kun rekrytointeja ei välttämättä ole juuri käynnissä. Näin hätä ei ole heti kädessä kun markkinat elpyvät ja uusia resursseja tarvitaan.

3. Kohdennettu rekrytointiviestintä

Tämä oikeastaan liittyy edelliseen kohtaan: enää ei riitä, että rekrytoinnin käynnistyessä pistää työpaikkailmoitukset jakoon ja alkaa odotella hakijavirtaa saapuvaksi. Kun pula asiantuntijoista alkaa kasvaa, on entistäkin tärkeämpää rakentaa yritykselle omaa ”työnhakijapoolia” eli koota joukkoa potentiaalisesti yrityksestä kiinnostuneista ihmisistä. Tälle joukolle viestitään jo kauan ennen kuin mitään työpaikkoja edes ehkä on auki ja heitä kontaktoidaan muilla tavoin, jos he osoittavat olevansa kiinnostuneita yrityksestä. Idea on lämmitellä potentiaalista hakijakohderyhmää verkossa erilaisilla kiinnostavilla sisällöillä ja uutisilla, joita vieläpä kohdennetaan tarkastikin näille eri kohderyhmille. Tähän avuksi löytyy toki erilaisia työkaluja, joilla työnhakijakohderyhmille voidaan näppärästi viestiä. Vielä jää nähtäväksi, kuinka moni yritys tähän aidosti alkaa panostaa ja ymmärtää kohdennetun rekrytointiviestinnän merkityksen.

Mikä sinusta rekrytoinnissa puhutti tänä vuonna – mitkä aiheet nousivat pinnalle?

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina