Kuulutko niihin onnekkaisiin, joiden työpaikalla etätyö on osa tehokkaan työnteon kulttuuria ja vakiintunut käytäntö vai niihin, joille etänä tehtävän työn mahdollisuuksia ei (ainakaan vielä) tunnusteta vaan fyysistä läsnäoloa arvostetaan enemmän?

Etätyö jakaa mielipiteitä edelleen - organisaatiosta riippumatta - vaikka nykyteknologia mahdollistaisikin työnteon lähes mistä tahansa paikasta käsin, jos kyseessä on esimerkiksi itsenäinen tai asiantuntijatyö. Kaikilla aloilla etätyö ei luonnollisestikaan tule edes kysymykseen, mutta niillä aloilla, joilla se olisi mahdollista, himmaillaan usein edelleenkin varsin reippaasti.

Oikotie Työpaikat kysyi heinäkuun Kuukauden kilpailussaan ”miten työpaikallasi suhtaudutaan etätyöhön?” ja vastaukset olivat varsin monenkirjavia.

Ilahduttavan moni vastasi työnantajansa suorastaan rohkaisevan etätyöhön ja mahdollistavan omalta osaltaan sekä sellaiset työvälineet että yhteydet, että työskentely toimiston ulkopuolelta käsin on mahdollista ja vaivatonta. Näitä vastauksia yhdisti kannustavan ilmapiirin lisäksi myös yksi kiinnostava piirre - luottamus:

”Tärkeää on, että annetut ja sovitut tehtävät hoituu, ei se missä ja miten. Asiakastyytyväisyys on meille kaikkein arvokkainta pääomaa ja sen tuottaminen onnistuu erittäin hyvin myös etänä.”

”Meillä etätyöhön suorastaan kannustetaan. Työvälineet on suunniteltu niin, että työn tekeminen onnistuu vaikka kesämökin laiturilta. Kaiken pohjana on johdon luottamus yrityksen henkilöstöön. Ilman sitä etätyökulttuuri ei voi hyvin.”

Ja toisaalta niissä vastauksissa, joissa etätyön kerrottiin olevan työpaikalla suoranainen mahdottomuus, luottamuksen puute työntekijöitä kohtaan nousi vastavuoroisesti esiin:

”Etätyö, mitä se on? Työpaikallani ei sitä tunneta – tai tunnetaan, muttei tunnisteta sen hyötyjä. Pelätään vain sen aiheuttamia haittoja. Toisin sanoen tulee mieleen, ettei yrityksen johto luota alaisiinsa vaan olettaa, että nämä luistavat töistään pienimmänkin mahdollisuuden ilmaantuessa – ”konnia koko sakki, jotka varastavat jos silmä vähänkin välttää!”.”

Tämänkaltaisia vastauksia lukiessani en voinut olla ihmettelemättä, miten työnantaja, joka ei lähtökohtaisestikaan luota työntekijöihinsä, voi hyvällä tahdollakaan uskoa näiden samojen ihmisten tekevän kaikkensa (tai edes parhaansa) työnsä puolesta, ja näin ollen saavan aikaan hyvää tulostakin – oli kyse etätyöstä tai ei. Luottamus on asia, jonka olemassaolon ja puutteen haistaa jo kaukaa niin ihmissuhteissa kuin työpaikallakin – eikä sen puuttuminen käsittääkseni koskaan ole aiheuttanut pitkässä juoksussa kenellekään mitään hyvää. Ja luottamushan on kaksisuuntainen asia: jos työnantaja ei luota työntekijöihinsä, niin tuskinpa nämäkään luottavat työnantajaansa. Ja kaikkihan me tiedämme mitä tästä seuraa.

Wikipediassa luottamuksen kohdalla mainitaan myös työhyvinvointi:

”Viime aikoina Suomessa on tutkittu luottamusta erityisesti työelämän kontekstissa. Luottamus esimiehen ja alaisen välillä on erityisen tärkeää sekä työhyvinvoinnin että tehokkuuden kannalta. Myös luottamusta organisaatioon on tutkittu. Jotta organisaatioon voi luottaa, tarvitaan toimivia rakenteita, oikeudenmukaisia toimintatapoja ja yhteisiä sääntöjä, jotka ovat kaikkien tiedossa ja kaikille samat.”

Tehokas työyhteisö on siis myös luottavainen työyhteisö - eikö totta?

Paula Narkiniemi
Tuottaja, Oikotie Työpaikat
Twitter: @PoolaKristiina