Jatkuvat keskeytykset rasittavat aivoja ja saattavat muuttaa koko työnteon rytmin huonommaksi.

Erinäiset häiriöt keskeyttävät työmme kymmeniä kertoja päivässä. Kaikkia keskeytyksiä ei tietenkään voi ehkäistä, mutta asiaan on hyvä kiinnittää huomiota.

Aivotutkija Mona Moisala kertoo Kodin Kuvalehdessä, että tutkimusten mukaan ihmiseltä saattaa kulua jopa yli 20 minuuttia päästä takaisin työn imuun keskeytyksen jälkeen. Siitä voi arvioidusti laskea, montako tuottavaa työtuntia saadaan päivään, jos keskeytyksiä on vaikkapa vain kerran tunnissa.

Ja keskeytyksiähän riittää useampikin per tunti. Peruskauraa lähes kaikille ovat puhelimen pirahdukset, kollegojen jutustelut, sähköpostin plingahdukset, tulostimen takkuamiset ja tietokoneohjelmien kaatumiset. Pitkäkestoisimmat keskeytykset johtuvat usein kollegoista, tiedon tai päätöksen odottamisesta tai teknisestä viasta.

Puhumattakaan sitten meistä kotona työskentelevistä, joiden työntekoon sekoittuvat kaikki kodin keskeneräiset asiat, perhe ja lemmikit.

Aivotutkija Moisala kertoo, että keskittymisen keskeytyminen kuormittaa aivojen otsalohkoja. Aivot joutuvat ponnistelemaan palatakseen siihen, mitä ne olivat ennen keskeytystä tekemässä. Jokainen keskeytys on pois tuottavasta työstä, virheet lisääntyvät ja työhön kuluu pidempi aika.

Keskeytysten vakavin seuraus lienee kuitenkin meissä tapahtuva fysiologinen muutos. Pulssi nopeutuu, stressihormonit kohoavat ja keskittyminen alkaa pian pätkiä ihan ilman häiriötäkin. Asiasta toiseen hyppiminen tulee tavaksi ja pahentaa keskittymiskyvyn ongelmia.

Ratkaisu tähän on kristallinkirkas ja yksinkertainen, vaikka ei suinkaan helpoin toteuttaa: keskeytysten minimointi. Äänet pois laitteista ja kollegoille ja perheenjäsenille häirintäkielto. Ainahan sitä voi yrittää...

Kaikki keinot keskeytymisten vähentämiseen tulisi jo oman jaksamisen vuoksi ottaa käyttöön.

Kuulokkeet korvilla on hyvä merkki kollegoille, että nyt haluat paneutua työhön.

Työtä kannattaa tauottaa keskittymiskyvyn mukaan, silllä suurin osa meistä kykenee tehokkaaseen toimintaan vain noin 45 minuutin ajan. Väsyneenä tehokas työaika saattaa kutistua jopa 20 minuuttiin. Tämän jälkeen aivot tarvitsevat ainakin parin minuutin tauon.

Munakello tai muu ajastin ei ole huono idea työn tauottamiseen. Se myös viestii muille, että nyt ollaan työn imussa, älkää sukeltako sekaan.

Kannattaa myös kunnolla miettiä, kuinka tärkeää jatkuva tavoitettavissa oleminen on. Ovatko yhteydenotot tunnista kiinni? Jos eivät, voi kaikki piippaavat ja kilisevät yhteydenottolaitteet hiljentää intensiivisimmän työnteon ajaksi tyystin.

Voit yrittää ajoittaa tehtäviä sisäisen kellosi mukaan. Mihin aikaan päivästä keskittymiskykysi on korkeimmillaan ja milloin kannattaisi keskittyä rutiininomaisempiin hommiin? Jos pystyt itse päättämään, koska teet mitäkin, voit luoda itsellesi sopivan työskentelyaikataulun työpäivään.

Keskittymiskykyä kannattaa vaalia, se on välttämätöntä luovaan ja tuottavaan toimintaan. Mitä paremmin pystyt keskittymään, sitä vähemmällä vaivalla ja ajalla lopulta pääset.

 

Satu Varjonen on äiti ja freelancer-kirjoittaja, jolla on vankka tausta keikka- ja asiakaspalvelutyöstä.