Vuoden vaihtuessa on mainio hetki tiirailla hiukan tulevaan ja arvioida, mitkä asiat voisivat nousta vuoden 2017 trendeiksi rekrytoinnissa.

Teknologian ja sosiaalisen median kanavien kehitys vauhdittaa myös rekrytointialan muutosta: uusia työkaluja otetaan rohkeammin osaksi rekrytointiprosessia ja alan kansainvälisten vaikuttajien mielipiteitä muutoksesta kuunnellaan tarkalla korvalla. Rohkeus ja halu ravistella pölyttyneitä käytäntöjä vauhdittavat myös tämän usein varsin perinteisenä pidetyn alan muutosta.

Uskon, että monet viime vuoden trendeistä jatkavat suosiossa paistattelua vielä tänäkin vuonna, mutta on niiden rinnalle tyrkyllä uusiakin. Näiden neljän trendit arvioin nousevan vuoden 2017 ilmiöiksi:

1. Analytiikan tehokas hyödyntäminen

Niin yksittäisiin rekrytointikampanjoihin kuin työnantajamielikuvan kehittämiseenkin kaivataan näkyviä ja ymmärrettäviä tuloksia. Mutu-tuntuma ei enää riitä vaan toimenpiteitä halutaan mitata ja tuloksia analysoida vertailukelpoisesti. Enää ei riitä, että kampanjan tulokseksi saadaan työpaikkailmoituksen kävijämäärät, vaan halutaan tarkemmin tietää minkälaisia työpaikkailmoituksesta kiinnostuneet henkilöt ovat ja miten nämä käyttäytyvät.

2. Job shopping – työnantajamielikuvalla yhä merkittävämpi rooli

Työnantajien pitää tehdä jatkuvasti enemmän töitä voittaakseen parhaat hakijat puolelleen. Työnantajakuvalla on tässä merkittävä rooli, etenkin kun parhaat tekijät yleensä ovat jo työllistettyjä tai ehkä vain passiivisia työnhakijoita. Työnhakijakandidaatteihin ei enää tehdä vaikutusta ihan millä tahansa lupauksilla vaan kriittisyys yrityksiä ja näiden arvoja kohtaan kasvaa. Työnhakijat ovat ikään kuin ostoksilla etsiessään uutta työnantajaa: vaihtoehtoja vertaillaan ja arvioidaan kriittisesti ennen lopullista valintaa. Sosiaalisella medialla on koko ajan suurempi rooli työnantajakuvan rakentumisessa – etenkin muiden kuin itse yrityksen jakamalla sisällöllä ja luomalla dialogilla.

3. Työnhakijakokemuksen rooli kasvaa

Samalla tavalla kuin hakijoiden kriittisyys työnantajia kohtaan kasvaa, arvioidaan nyt myös työnhakua kokemuksena: miten prosessi etenee ja millaista vuorovaikutusta yritys tarjoaa hakijoille. Huonosti kohdeltu hakija ottaa helpommin hatkat sillä vaihtoehtoja löytyy eikä huono hakukokemus lupaa hyvää työnantajasta: jos kohtelu tökkii jo hakuvaiheessa, mitä se on itse työssä?

4. Kevyemmät prosessit kunniaan

Raskaista ja pitkistä rekrytointiprosesseista halutaan eroon ja tilalle kaivataan nopeampia ja kevyempiä työkaluja sekä toimintatapoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että laadusta oltaisiin valmiita tinkimään, päinvastoin, yhtä hyviin ja parempiin tuloksiin on kyettävä jatkossakin. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia innovaatioita helpottamaan ja nopeuttamaan rekrytointia, nähtäväksi jää ketkä palveluntarjoajista selviävät kriittisten rekrytoijien käsittelyssä ja kenen ideat jäävät elämään alalle uutena käytäntönä.

 

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

Kommentit

1

RecRight

Kevyemmät hakulomakkeet ja videohaastatteluiden hyödyntäminen ovat osuvia esimerkkejä uusista toimintatavoista, joilla työnhausta saadaan mukavempaa/tehokkaampaa kaikille osapuolille. Työnhausta on monissa tapauksissa tehty liian tuskallista, jolloin parhaimmat persoonat saattavat tippua hakijoiden joukosta pois. Nykytrendi on siirtymässä kauemmas pois pitkistä ja turhauttavista lomakkeista. Onneksi.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.