Työn tekemisen muodot ovat monipuolistuneet viime vuosina. Yhä useammin työ tehdään muutoin kuin perinteisessä kokoaikaisessa työsuhteessa.

Freelancer-työ on tänä päivänä monen yrityksen valitsema vaihtoehto työn teettämiseen. Sen koetaan olevan riskitön ja joustava mahdollisuus nykyisessä epävarmassa maailmassa, jossa työsuhteisiin rekrytointi on säästötavoitteiden vuoksi kielletty eikä huomisesta ole varmuutta.

Harmittavan usein freelancer-sopimus jää pelkäksi sopimukseksi työn hinnasta. Muista ehdoista ei sovita, koska kyseessä on ”vain” pieni ja useimmiten lyhytkestoinen toimeksianto. Sopimusta ei koeta tarpeelliseksi, koska sopimus päättyy joka tapauksessa toimeksiannon päättyessä ja freelancerin tehtävään on katsottuna niin mukavan oloinen kaveri, että ei se kyllä riitelemään ala. Kuulostaako tutulta? Tällainen ajattelumalli on valitettavan yleinen ja virheellinen. Se voi tulla yritykselle myös yllättävän kalliiksi.

Freelancer on yleisnimi henkilöille, jotka tekevät erilaisia lyhyitä toimeksiantoja yhdelle tai useammalle toimeksiantajalle. Freelancer-työ mielletään yleensä yrittäjänä tehtäväksi työksi, jonka ehdot määräytyvät vain osapuolten välisen sopimuksen mukaisesti ja johon ei sovelleta työlainsäädäntöä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, koska freelancer-työlle ei ole olemassa yhtä oikeudellista määritelmää.

Freelancer-työ voi olla myös työsuhteessa tehtyä työtä, jolloin sopimussuhteeseen sovelletaan työlainsäädäntöä, kuten vuosilomalakia ja työaikalakia. Jos kyse on työsuhteesta, työn tilaaja on työnantajana myös velvollinen huolehtimaan sosiaalivakuutusmaksuista ja työntekijän vakuuttamisesta lainsäädännön niin edellyttäessä. Työsuhde vaikuttaa myös verotukseen eli siihen, kumpi osapuoli on velvollinen tekemään ennakonpidätykset.

On tärkeää tietää, milloin freelancer-työstä tulee työsuhteessa tehtyä työtä. Yksi tärkein työsuhteen syntymisen puolesta puhuva seikka on työn tekeminen tilaajan johdon ja valvonnan alla. Johdon ja valvonnan alaisuus määritellään kokonaisharkinnan perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yrittäjänä tehtävässä työssä ainakin seuraavien edellytysten tulisi täyttyä:

Työn tilaaja ei valvo itse työsuorituksen tekemistä eli työn suorittaja saa päättää työmenetelmät, työntekopaikan ja työajan. Sen sijaan työn tilaaja voi kyllä määritellä, mitä työn lopputulokselta edellytetään ja milloin työn tulee olla valmis. Työn suorittaja saa vapaasti päättää, suorittaako hän työn itse vai käyttääkö hän työn suorittamisessa apulaisia. Työn suorittajalla on halutessaan mahdollisuus ottaa vastaan myös muita toimeksiantoja.

Hälytyskellojen tulisi soida myös tilanteessa, jossa freelancerin työskentelyn olosuhteet ja mahdolliset etuudet ovat samanlaiset kuin työn tilaajan palveluksessa olevilla työntekijöillä. Myös freelancerin kilpailevan toiminnan rajoittaminen voi viitata työsuhteeseen. Erityistä tarkkaavaisuutta kannattaa lisäksi kiinnittää tilanteeseen, jossa työntekijä syystä tai toisesta siirtyy freelancer-työhön – muuttuvatko työn tekemisen olosuhteet aidosti aikaisemmasta?

Kaikkien sopimusten tavoin myös freelancer-työtä koskeva sopimus on tärkeää tehdä kirjallisesti. Valitettavan usein kirjallinen sopimus jää tekemättä tai se laaditaan niin, ettei sen sisältö vastaa todellisia olosuhteita. Molemmat ajattelevat luottamuksen toimivan ja molempien pelaavan reilusti toisen näkökulman huomioiden. Näin toki yleensä onkin yhteistyön alkaessa ja niin pitkään kuin kaikki sujuu ongelmitta – harvemmin sitä ikävän tyypin kanssa yhteistyöhön ryhdytään. Kirjallisen sopimuksen sisältö tulee tärkeäksi yleensä vasta silloin, kun osapuolten välille syntyy jokin erimielisyys. Erimielisyyden syntymisen jälkeen yhteisen tahtotilan kirjaaminen sopimukseksi onkin jo huomattavasti vaikeampaa.

Sopimuksen sisältö on myös hyvä kirjata ymmärrettävästi. Sopimuksen osapuoli on (tai ainakin hänen voidaan olettaa olevan) oman toimialansa asiantuntija. Jos hän ei ymmärrä sopimuksen sisältöä, on sopimuksessa todennäköisesti jotakin pielessä. Tyhmiä kysymyksiä ei siis ole olemassa.

Sopimuksen on myös syytä vastata todellisia olosuhteita. Työsuhde ei muutu yrittäjätyöksi pelkästään sopimuksen otsikolla tai sillä, että yrittäjyys on olemassa ainoastaan sopimusasiakirjassa. Yrittäjätyön edellytysten tulee täyttyä myös käytännössä.

Outi Tähtinen, asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Castrén & Snellman

Lue myös miten perustat yrityksen

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.