Jos olet joskus - edes kerran - ollut töissä, tiedät, miltä ensimmäinen päivä uudessa työpaikassa tuntuu.

Ihmettelyn aiheita on enemmän kuin osasit villeimmissä kuvitelmissasikaan arvata ja olo tuntuu suurimman osan ajasta joko hämmentyneeltä tai yksinkertaisesti tyhmältä. Ja tottahan toki kaikki haluavat juuri ensimmäisinä päivinä tietää, mitä juuri sinä, ”uusin silmin” organisaatiota tarkasteleva tulokas ajattelet kaikesta. Ja totuushan on, että oikeasti yrität edelleenkin edes jotenkin muistaa, missä työpisteesi sijaitsikaan tai missä se lähin vessa oli – kaikki muu on kutakuinkin hepreaa. 

Käytännössä aivosi ovat ylikuormittuneet kaikella mahdollisella epäoleellisella, etkä yksinkertaisesti pysty sulattamaan saati jotenkin prosessoimaan joka tuutista tursuavaa uutta informaatiota sillä tahdilla kuin toivoisit. Ja sehän turhauttaa.

Mutta ei huolta, kuulemma. Tämä on työpsykologien mukaan erityisesti asiantuntijatehtävissä työskentelevien yleinen haaste uudessa työssä: olo tuntuu riittämättömältä ja jopa epäpätevältä kun kaikkea ei osaakaan heti ensimmäisenä päivänä, eikä vielä viikkojenkaan jälkeen. Sanotaan, että uuteen työhön opettelu ja sopeutuminen vievät henkistä kapasiteettia kolmen, jopa kuuden kuukauden ajan sen verran reippaasti, että olo voi olla hyvinkin uupunut pitkään töiden startin jälkeen.

Samaiset työpsykologit kehottavatkin uudessa työssä aloittavia olemaan itselleen armollisia antamalla uuden oppimiselle aikaa ja muistuttavat riittävän levon määrästä. Mutta miten tämä käytännössä onnistuu, kun paine suoriutua alusta saakka mallikkaasti jäytää korvien välissä taukoamatta ja alkuviikkojen työpäivät täyttyvät perehdytyspalavereilla ja tapaamisilla, joista haluaisi muistaa muutakin kuin uudet naamat? 

Ehkä organisaatioiden tiiviiseen perehdytysstrategiaan pitäisi alkuviikkojen lukuisten strategian ja organisaatiokaavioiden täyteisten palavereiden sijaan varata aikaa ihan vain rentoon jutusteluun vaikkapa kahvikupin äärellä uusien kollegoiden kanssa ilman sen kummempaa agendaa? Siinä vasta mieli lepäisi ja aivot saisivat rennosti ottaa vastaan informaatiota siitä lopulta ehkä kaikkein eniten tulokasta askarruttavasta asiasta uudessa työpaikassa – työkavereista. 

Miten itse olet ”selvinnyt” ensimmäisistä päivistä uudessa työpaikassa – onko olo ollut kenties allekrjoittaneen tapaan hämmentynyt vai homma suvereenisti hanskassa?

Paula Narkiniemi
Vapaa kirjoittaja
Twitter: @poolakristiina

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.