Haluatko erottua työelämässä? En ehdota cv:n tuunaamista, LinkedIn-profiilin hiontaa tai verkoston kasvattamista – vaikka nekin ovat toki tärkeitä kaikki. Vaihtoehtoinen reitti työelämään on edetä kuuntelutaitojen kehittämisen kautta. Kuuntelu on osoittautunut tärkeimmäksi työkaluksi oman työuralla etenemiseni kannalta.

Ensimmäisissä työelämän tilanteissa kävi nopeasti ilmi, että asiantuntijoilla, esimiehillä ja kaikilla työtä tekevillä oli vähän tilaisuuksia puhua oman työnsä tekemisestä niin, että puhumisessa olisi kehittävä ote, joka lähtee muusta kuin kehityskeskusteluiden tavoitteiden asettamisesta. Jokainen haluaa pohtia omaa työtään ja kehittyä siinä jo sisäisesti. Eräs kommentti, jonka sain, oli: ”onpa hyvä, että joku kerrankin pysähtyy kysymään, mitä sinä oikein teet, sen sijaan että höyryää ainoastaan omia asioitaan”. Taitava kuuntelu auttaa ihmisiä löytämään omia tavoitteitaan, selkeyttämään sitä, mitä he sisimmässään miettivät ja toivovat tekevänsä. Kuuntelu rohkaisee ihmistä itseään huomaamaan, mitä hän oikeastaan työssä kaipaa tai mihin kiiinnittää huomiota. Toinen vastaava lausahdus oli ”meidän organisaatiokulttuurissa on tyypillistä, että jokainen tulee tilanteeseen omien ajatustensa kanssa, puhuu ne muille, ei kuuntele tai vaikutu siitä, mitä toiset ajattelevat, vaan lähtee pois samojen ajatusten kanssa kuin tulikin”. Mitään uutta ei tälläisessa tilanteessa voi syntyä.

Työelämän yhtenä tavoitteena on juuri vuorovaikutuskulttuurin kehittäminen. Kuuntelu on olennainen vuorovaikutuksen osa. Mitä tutkiva kuuntelu sitten on ja mitä se ei ole? Tutkiva ote kuuntelussa ei ole vetäytymistä syrjään. Se on aktiivista kuullun prosessointia ja kysymyksien tuottamista sekä prosessoidun palauttamista vuorovaikutukseen siten, että se auttaa toisen ihmisen tilanteen tai tarinan jäsentämistä. Jopa niin, että kertoja itse hämmästyy, mitä tulee kertoneeksi tai ajatelleeksi. Kuuntelu on toisen ajattelun auttamista.

Kuuntelutaitoja voi kehittää kuten muitakin muskeleita. Näennäisestä kuuntelusta, taitavaan, eläytyvään ja uutta luovaan kuunteluun. Ihmiset eivät usein itsekään tiedä, mitä ajattelevat ennenkuin on toinen, jonka kanssa asioita prosessoida ja siten kuulla, mitä itse oikeastaan ajattelee. Kun ajatukset sanoo ääneen niistä tulee konkreettisempia ja todellisia. Näitä voi sitten käyttää oman toiminnan ohjaamisessa.

Voit kokeilla aktiivista kuuntelua melkein missä vain: opiskelu- tai työporukassa, kotona lasten kanssa. Todennäköisesti työhaastattelussa teet erinomaisen vaikutuksen sillä, että onnistut luomaan vuorovaikutuksellisen ilmapiirin, omien kysymyksien ja hyvän kuuntelun avulla. Käytännössä riittää, että otat hyvän asennon, suljet hetkeksi suusi, olet läsnä ja katsot, mitä mielessäsi alkaa syntymään. Sitten valikoit heräävistä ajatuksista tai tunteista sen, joka voisi olla toiselle hyödyllistä kuulla. Kuuntelu ja hyvien kysymyksten teko osoittaa arvostusta toiselle.  Mitä vaativampiin tehtäviin etenet sitä enemmän tarvitset kuuntelutaitoa. Se on nimittäin johtamisen tärkeimpiä työkaluja, koska kuuntelutaitojen kehittäminen on erinomainen keino saada tietoa. On huomattavasti helpompi johtaa, kun tietää mitä toinen ajattelee. Johtaminen on toisen ajattelun ohjaamista, ei puheiden pitämistä. Niistä kun pahimmassa tapauksessa ei jää kuulijalle mitään käteen.

Tavoite kaikissa tilanteissa on tasa-arvoisiin keskusteluihin pääseminen – monologista dialogiin. Se on joillekin luontevaa ja helppoa, joillekin elämänpituinen matka, jolla ei koskaan saavuta perille. Hyvä kuuntelu saa toisesta parhaat puolet esille, parhaimmillaan se eheyttää ja tuntuu jopa fyysisesti palauttavana kokemuksena. Jopa aivokuvantamisessa on todettu, että tilanteissa, joissa toinen ohitetaan – eli ei kuunnella – aktivoituu sama aivoalue kuin fyysisessä kivussa. Se kertoo mikä ero huonolla ja hyvällä kuuntelemisella on. Aina ei tietenkään voi olla hyvä kuuntelija. On oma taitonsa valmistautua kuuntelemaan. Se edellyttää muiden omien aktiivisten asioiden siirtämistä hetkeksi taka-alalle.

Kuuntelutaitoa voi kehittää paitsi suhteessa toisiin, myös itseensä. Kun opit kuuntelemaan omia tunteitasi, opit tekemään päätöksiä tilanteissa, jotka ovat merkittäviä käännekohtia omassa elämässäsi. 

Rationaalinen mieli ei pelkästään riitä analysoimaan moniulotteisia tilanteita. Kuuntele siis itseäsi, kun valitsen gradun aiheen, kun työpaikkahaastattelussa avaat paikan oven ja tapaat ensimmäisen ihmisen.  Mitä sinussa silloin herää? Tunteet ovat tietoa, ota ne käyttöön.

Hyviä kokeiluja ja kokemuksia,
Pekka Tokola
Psykologi, organisaatiokonsultti, asiantuntijoiden kehittämisprosessien ohjaaja, Humap Oy

Kommentit

27

Seija Raesola

Todellakin, ajattelemisen aihetta missä tahansa uran vaiheessa. Harjoittelu tekee mestarin, tässäkin.
25

Tuula Kiander

Kehittävä ote puhumisessa!Kiitos sanottamisesta.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.