Työnhakijoiden mokailuista ja epäonnistumisista puhutaan useammin kuin työnantajien, vaikka todellisuudessa ”pikkukämmien” vaikutukset ovat työnantajalle kriittisempiä kuin yksittäisille hakijoille.

Liitetiedoston tai puhelinnumeronsa unohtanut hakija yksinkertaisesti tippuu pois hakuprosessista, mutta työnantaja, joka vaikkapa unohtaa vastata hakijoille, jää varmasti monen mieleen ja nousee esiin epäsuotuisassa valossa lukuisissa erinäisissä keskusteluissa pitkänkin ajan kuluttua. Itsekin muistelen aika ajoin ääneen vastaavia tilanteita pieleen menneistä hakuprosesseista, ja harvoin rekrytoiva yritys jää nimeltä mainitsematta. Maine on mielestäni perustellusti tässä kohtaa yrityksen kannalta enemmän vaakalaudalla kuin hakijalla, eikö?

Työnhakijoille suunnatuista ”älä tee näin” ja ”5 yleisintä mokaa työnhaussa” -vinkkilistoista inspiroituneena päätin koota työnantajille oman kolmen kohdan listan ”varmoista” tavoista mokata rekrytointiviestinnässä ja haavoittaa omaa mainetta:

1. Älä kuittaa hakemuksia vastaanotetuiksi

Jos työnhakijoilta peräänkuulutetaan personoituja ja yksilöytyjä hakemuksia geneeristen massahakemusten sijaan, olisi varmaan kohtuullista saada näihin vaivalla yrityksen ja avoimen työpaikan perusteella kohdennettuihin hakemuksiin edes jonkinlainen kuittaus perilletulosta. Aikaa hakemuksen tekoon kun on saattanut tuhrautua tunteja. Epätietoisuudessa ja -varmuudessa alkanut rekryprosessi ei koskaan lupaa hyvää, kenellekään.

2. Älä vastaa soittoaikoina

Jos ilmoitat työpaikkailmoituksessa ”soittoajan” mahdollisia lisäkysymyksiä varten, on ihan kohteliasta myös vastata puhelimeen tänä aikana. Enkä nyt tarkoita tässä vain varattua linjaa soittoajan puitteissa, sillä muutkin mahdollisesti soittelevat samaan aikaan, vaan sitä, että lukuisista yrityksistä huolimatta puhelin hälyttää ja hälyttää, eikö kukaan palaa asiaan - koskaan.

3. ”Unohda” kertoa prosessissa edenneille, etteivät tulleetkaan valituiksi

Jes! Pääsit jatkoon hakuprosessissa, teit ehkä pari online-soveltuvuustestiäkin ja kävit jopa haastattelussa, mutta jostain kumman syystä sinulle ”unohdetaan” kertoa, ettet tullutkaan valituksi tällä kertaa. Ihanko tosissaan paukut loppuivat siihen kun viidelle viimeiselle ei-valitulle olisi pitänyt soittaa, meilata tai edes tekstata?

Eivätkä tässä luonnollisestikaan olleet kaikki tavat. Mitä muuta listalle mielestäsi ehdottomasti kuuluu?

Paula Narkiniemi

Vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina